keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Joulutunnelmia

 Tonttuja aattona kuusenhaussa.

 Kuusenhakua ja Lotan&Karman vierailua lukuunottamatta whippetit eivät paljoakaan päässeet nauttimaan koskemattomista hangenpinnoista porukoiden pihalla ja pelloilla liian kovien pakkasten takia. 
Siispä ne vastalauseita esittämättä viihtyivät tiiviisti takkatulen ääressä ja herkkähipiäiset makasivat jopa kovalla lattialla saalistaakseen mahdollisimman paljon hehkuvasta lämmöstä lyhyelle karvapeitteelleen.

Whippetien mummo oli ostanut niille joululahjaksi koirankeksipaketin ja käärinyt sen vielä lahjapaperiin, kuten muidenkin lahjat. Tytöt saivat itse avata pakettinsa ja Ilo osoittautui kaikista parhaaksi ko.lajissa. Bea odotti, että joku tekisi hänen puolestaan laatikon avaamisen ja Uni piti parhaiten puolensa syöntipuuhissa. 


Joulun kunniaksi omistaja antoi keksipaketin maata matolla kyljessään reikä ja huvikseen katsoi, miten paljon Unin maha vetää. Jouduin koiran terveydellisiin syihin vedoten keskeyttämään kokeiluni. Mutta aika monta keksiä yli suositellun päiväannoksen sai Uni rouskuteltua. Beakin söi oman osansa ja sisäsiisteysmoraalinsa vuoksi teki yöllä lattialle ripulit, eikä viitsinyt pyytää ulos. 

Uni sohvassa....

Hyvin imivät joulunpyhät mehut whippeteistäkin, vaikkei niillä muuta ohjelmassa ollutkaan, kun vapaata olemista ja makaamista. Kotiin tultua Bea kellahti heti takista päästyään keittiönlattialle nukkamatolle kyljelleen ja huokaisi syvään. 

Rakas Lilleri "iskän" porukoilla tosin jo Kuopiota kohti lähdössä.

Ihanan rentouttavan ja rauhallisen Joulun jälkeen on hyvä alkaa odottelemaan uutta vuotta ja uusia kujeita aloittamalla parin viikon kuluttua Kajaanissa näyttelyiden merkeissä.

Kerrostalokyttäystä parhaimmillaan. Whippetit tietäisivät varmasti naapurin mummoakin paremmin muiden asukkaiden tekemiset, jos vaan jaksaisivat taistella päivisin unta vastaan. 

juoksijaperä, maastoperä ja näyttelyperä.

torstai 13. joulukuuta 2012

Jo-jo-joulukuu

Joulua odotellessa otetaan tietysti rutiiniksi tulleet joulukuvat aina yhtä innokkaista malleista. 

Söpöset tontut!


Whippetit joutuvat usein etsimään sohvaa, kun se niiin usein muuttaa paikkaansa. No nyt on viimeisetkin kalusteet kolmanteen kerrokseen kannettu ja tämä järjestys tullee olemaan lopullinen. Niin ehkä.

Uni Lillin pakkohoidossa. 

Bea on saanut nyt hierontojen myötä itselleen ihan toisenlaisen elämäniloisen asenteen ja pieni pessimisti näyttäytyy enää harvemmin! Neiti pinkoo pihalla enemmän, kuin kesällä konsanaan ja pursuaa silkkaa riemua elämästään. Onpa jännä. Myös umpihaalari on toki tehnyt talviulkoiluista mukavempia Bealle. 

Lilleri jatkaa reisilihastensa treenausta ja hangessa onkin hyvä painella Beaa karkuun. Jos myös Uni on irti on hyvä pöllyyttää lunta sen naamalle ja repiä takinkauluksesta välillä hankipesuja antaen.. Unia ei passaa rueta juoksuttamaan, kun se juoksee yli..

Pohdittiin tuossa Jonnan kanssa, että jos vuokraisi Musti&Mirri areenaa talven mittaan ihan omaksi iloksi ja vähän pakkasten aikana rallattelupaikaksi. Samalla Bea voisi kokeilla sille niin mieluisia agilityesteitä ja nuoremmat whippetit voisivat hieman tutustella niihin! (uskomatonta muuten, että Uni täyttää helmikuussa jo NELJÄ!)

Uni kävi tuossa viikko takaperin mätsärissä ja seuranaan olleet nuoremmat whippetnartut saivat ihaillen katsella Unin seesteistä ja itsevarmaa olemista ja esiintymistä. Uni siis jotenkin viisastui itseään nuoremmassa seurassa, esiintyi vallan mainiosti ja oli lopulta aikuisten (yht 17kpl) punaisten neljäs. Hienoa Unsku! Uni esiintyi tavoistaan poiketen todella rauhallisesti ja kauniisti ja omistaja oli hyvin ylpeä blondista! Taitojaan Uni pääsee virallisesti esittämään Kajaanin tamminäyttelyyn 12.1 pallohallin tutuksi tulleelle maapohjalle, jossa lämpötila on ehkä +8 astetta.. hrrr!  


Häsä

 Koska voin, aion kirjoittaa tänne muistoksi fiiliksiä ja tunnelmia niistä ajatuksista, kun vieressä sohvalla nukkuu minun ensimmäinen kansa...