maanantai 5. elokuuta 2019

Kinesioteippiä

Sunnuntaina

Torstaina

Olisko se sitten se karmanlaki, vai mikä lie.. Häsä sulatteli kiimapöhöt ja alkoi olla tosi hyvässä tikissä, joten tein sille syksyn ekat kisailmot. Seuraavana päivänä sen varvas oli turvoksissa. Koirat rallasi landella ja koska hullu-Häzää puskee pelotta kahden 30-kiloisen greyn välistä, oon aika varma että toinen virtahevoista on astunut Häsän kissantassun päälle. 

Laitoin sen heti remmiin ja tukiteipattiin varvas kinesioteipillä. Missään vaiheessa Häsä ei ontunut, eikä varvas ollu löysän tuntuinen, mutta haluan pelata varman päälle, ettei saada tästä pidempiaikaista vaivaa. Varasin Häsälle tälle päivälle ajan virallisiin selkäkuviin Hakalan Lauralle ja toivoin että samalla saadaan myös lisäinfoa varpaan tilanteesta. Varpaassa tosiaan oli pieni venähdys varpaan tyvinivelessä. Mutta onneksi ei repeämä, eikä todellakaan mikään paha. Mennään vielä pari viikkoa remmissä ja sitten jos ja kun turvotus on laskenut, palataan normaaliin liikuntaan ja hiekkaradoille kisaamaan. SMM ja Hailuotoa lukuunottamatta muutkin maastot jätetään tältä kaudelta väliin. Samaten Kartanolla juokseminen. 

Onni onnettomuudessa, että taidetaan päästä suht vähällä. Varvasvammat ovat aina ikäviä ja monesti pitkiä vaivoja. 

Häsä myös kuvattiin samalla käynnillä. Selkäkuvat näyttivät oikein hyviltä ja ne lausuttiin hyvin pian käynnin jälkeen myös kennelliitosta: LTV0 SP0 VA0 🙏👍
Häsä kävi uusintamittauksessakin, 47,4cm eli milli lähti. Oikein täydellisen kokoinen. Painoa on 12,5kg.

Lonkkia ja kyynäriä vielä odotellaan, lonkkamaljoissa oli mataluutta, mutta toivottavasti sieltä ei lausuta sen kummempaa kuin B/B.

Eilen käytiin Nikkilässä lenkki ja otin piiiitkästä aikaa Ilollle frisbeen mukaan. Hän oli asiasta niin onnellinen, että kantoi oranssia lättyään koko matkan, 4 kilometrin lenkkipolun, pellolle. Supermamma, juoksi tuulispäänä menemään.
Pinkit teipit 

Ilo ja Häsä 

Söpikset. 
KamaRaoul

Pippus

Häsä ja Ilo maalla

Pippus herää uuteen loma-aamuun landella 

Kyllä sattui kelit kohdalleen meidän landeviikolle, koirille kasvoi melkein evät kun ne lilluivat lämpimässä järvessä monta kertaa päivässä. 





Pölö ja Pippus eli virtahevot.


Pikku-Nopo, ihan kohta 5v!

tiistai 23. heinäkuuta 2019

Erkkari, Kalakukkomaastot ja pentutreffit

Kuva Taru Lehtonen 
Käytiin 19.7 Suomen greyhoundyhdistyksen järjestämässä erikoisnäyttelyssä Helsingin Tuomarinkartanolla. Tuomarin piti olla käyttökoiria arvostava, mutta niinhän siellä parhaiten pärjäsivät oikein kunnon geelit, ja yhtä vaille kaikki juoksijat saivat vain erittäin hyvän. Nippu esiintyi omalla vuorollaan aivan superhienosti! 

Loppukilpailussa sitten loppui kärsivällisyys ja käytös oli oikein Nippumaista. Palkinnot olivat ihan huikeat vaikkei edes oikeastaan pärjätty. Huippua SGY!

Mei erkkarissa KÄY EH KÄK 2 VSP ratakoira
Kuva Taru Lehtonen
Nippu erkkarissa JUN EH JUK 1 BIS JUNIORI
Kuva Taru Lehtonen


Mei esiintyi todella kivasti, tuomari sanaili siitä kauniin arvostelun, mutta ilmeisesti huono karva pudotti laatuarvosanan.

Kuvat Taru Lehtonen

Helsingistä ajeltiin samana iltana Kuopioon ja seuraavana aamuna kukonlaulun aikaan teltasta ylös pellolle kalakukkomaastoihin. Mei juoksi, juoksi edelleen hienosti mutta pienesti siitä jo huomaa että se osaa arvella hieman vieheen mahdollista suuntaa. Pisteet silti edelleen huikeat: 510. Kahdestoista kilpailu, Kahdestoista serti ja kaikissa kisoissa huipputason pisteet, ei yhtään kisaa alle 500 pisteen. Voitti siis. Mutta kaksi muuta greytä juoksivat myös upeasti, molemmat sertisuoritukset! 



Upea Mei. 

Samana päivänä oltiin sovittu 7kk ikäisen L-pentueen tapaaminen kisojen yhteyteen. 
Kaikki pääsivät paikalle ja Leian omistaja Kaisu otti kaikista hienot posekuvat. 

Lyrica-Lyydia, Celia 

Levozin-Leila, Leia 

Latisse-Laila, Milli 

Litium-Lissu, Mana 

Leponex-Lennart, Lenni 


Kisojen jälkeen käytiin yksi yö maalla ja sen jälkeen karautettiin Pohjois-Karjalaan Väiskin, Vuudin ja Vinskin luo. 











keskiviikko 17. heinäkuuta 2019

Lomalla!

Me ollaan niiiiiin lomalla. Ei jaksettu edes treeneihin eilen mennä, tosin se on ihan hyväkin antaa Nipulle aina ajateltavaa treenien välillä ja palautumisaikaa myös ja erityisesti pääkopalle. Käytiin vetämässä sunnuntaina whirlingiä Memmulle, Häsälle ja Nipulle. Häsällä oli selkeästi paljon patoumia muovipussiin parin kuukauden tauolta ja hän oli hyvin tyytyväinen, kun pääsi vihdoin treenin makuun. 

Mei veti aidassa kiinni, Joonas sanoi että sille piti ihan tosissaan pyörittää. Mein kropanhallinta ja voima on kyllä omaa luokkaansa, sen huomaa aina vapavieheelläkin. Harmi, kun hän on jo hieman oppinut maastoissa ennakoimaan vieheen liikkeitä. Olisi vielä muuten paljon eväitä best in field -suorituksiin. 


Nippu on tosiaan ollu aika pentumainen viehehommissa tähän asti. Ajaa kyllä varsinkin maaviehettä hyvin, mutta tappaminen on ollut päivästä kiinni eikä sillä vielä ole raivoa ja paloa päästä vieheen perään. Nyt se kuitenkin näytti todella hyvältä, ensin annoin sen katsoa yhden tyhjän kierroksen eikä se tuntunut tajuavan mitään. 😂 Mutta, kun se pääsi irti sehän ajoi ihan tosissaan! Nyt ajattelin sen kanssa pitää vähän taukoa radalta, se saa juosta kalakukkomaastoissa pienen maastoradan pätkän. Maastovieheeseen se syttyy jo ihan kunnolla, joten tehdään nyt hetki sellaisia viehejuttuja, jotka saavat sille päälle oikean asenteen. 



Nopsa olisi ihan huippuhienossa kunnossa, kyllä aina toisinaan harmittaa todella paljon ettei sitä pysty enää kilpailuttamaan... 😔 Onneksi se saa paljon normaaleista irtijuoksulenkeistä ja parasta tuntuu olevan iskän kainalo iltaisin sohvalla. Uni paahtaa menemään omia juttujaan niin, ettei kukaan ikinä uskoisi sen olevan jo 10,5-vuotias. Ilo venäytti varpaansa, ei onneksi pahasti. Näyttää aika samalta kuin viime kesänä, toivotaan että päästään tämän kanssa yhtä vähällä. 🤞🏻 Onneksi eläkeläisellä on aikaa parannella. 

Nyt lähdetään maalle uimaan ja rentoutumaan viikoksi, pariksi ja palataan sitten treeneihin ja kisaamaan Maanvaiva Oy:n eli Mein, Nipun ja Häsän voimin. Täytyy varata Häsällekin se selkäkuvausaika elokuun alkuun. 









lauantai 13. heinäkuuta 2019

Ehkä sittenkin

 Lueskelin vanhoja postauksia täältä ja tajusin, että täällä on niin paljon ihania muistoja että ehkä tätä kannattaa kuitenkin vielä pitää ja jatkaa. 
Poistin täältä blogista pentuesivut ja jätän tämän vaan omien koirien kuulumisia varten, koska Whiplandian kennelillä on nykyään myös nettisivut 
www.whiplandian.fi 
Ja sinne päivitellään kasvattien tuloksia ja terveystarkkeja. 



Emma Hiilesniemi otti suolla kaikki nämä ihanat kuvat. Kaikille omille koirille kuuluu hyvää. Kisailut ovat jääneet vähemmälle heinäkuussa, koska Häsä palautuu vielä kiimasta ja Mein kanssa käytiin Juhannuksena Virossa hakemassa EMM-kisassa 2.sija, Viron serti ja vara-Cacil. 

Nippu on vähän treenaillut radalla (keväällä myös kopitusta ja pienen pätkän maastovieheellä). Pentumainen se vielä on, eikä missään nimessä vielä radalle valmis tällä kaudella. Lokakuussa tavoitteena olisi korkata kisaura Hailuodossa maastokokeessa. Katsotaan päästäänkö treeneissä siihen pisteeseen, että kaverin kanssa juoksu luonnistuu hyvin ja viehe kiinnostaa riittävästi. :) nyt vielä treenaillaan pari kuukautta itsekseen ennen kaveriharkkoja. 














Seuraavaksi Memmu kipaisee Kalakukkomaastoissa viikon päästä ja sitten elokuulla Häsäkin pääsee taas radalle ja maastoihin. Häsä toden totta kuntoutui niin hyvin, että se pystyy kisaamaan ja molemmat juoksulajit päästiin alkukaudesta aloittamaan. Yhdet maastot ennen kiimaa ja yksi ratastartti kiiman päälle. Sen jälkeen jäätiin suosiolla tauolle, kun kiimapöhöt valtaavat kropan. 

Maastoissa alkueräradan näki ja Häsä juoksi upeasti 😍. Finaalirataa ei nähnyt, siitä tuli vähän huonommin pisteitä mutta syy jäi nyt mysteeriksi. Kuitenkin hyvä tasainen ensikilpa saatiin ja erityisesti parasta oli se, että Häsä juoksi ehjänä vieheelle vielä finaalissakin. En malttaisi odottaa, että päästään kisaamaan kunnolla. 

Häsä menee luustokuviin heti kun kiimapöhöt on pois, eli joskus elokuun alkupuolella. Pentuja olen suunnitellut sille alkuvuoteen 2020. 

Uni ja Ilo viettävät terveitä eläkepäiviä ja Nopsa revähtymiensä jälkeen ehjää sairaseläkettä, eli kisaamaan sitä ei valitettavasti enää uskalla viedä ikinä. Reidet kestävät onneksi normaalia juoksemista, se on parasta. 
Paras lauma! 

Kinesioteippiä

Sunnuntaina Torstaina Olisko se sitten se karmanlaki, vai mikä lie.. Häsä sulatteli kiimapöhöt ja alkoi olla tosi hyvässä tikis...