maanantai 9. toukokuuta 2011

Parhaista paras


Huh huh. Onpahan vieläkin aika uskomaton fiilis viime viikonlopusta! Lauantaiaamuna lähdin Iisalmesta kera Bean ja Ilon ajelemaan kolmen jälkeen aamuyöstä Unin jäädessä porukoille seuraneidiksi. Iskän navigaattori kuitenkin teki itsemurhan jossakin pyhäjärven tienoilla, joten yli 250km oli vielä matkasta tekemättä ja reitti hieman mysteeri! Nokian puhelimen navigaattori onneksi pelasti tilanteen, vaikkakin ajatti minua about 50km ylimääräistä lenkkiä. Lotan kanssa törmättiin Kyyjärven tienoilla aamukuuden maissa ja ajeltiin peräkkäin kohti Ylistaroa ja Untamalaa, kunnes Priuksen bensamittari alkoi vilkuttaa siinä olevaa viimeistä palkkia. Äskenhän niitä oli ollut vielä kaksi ja LUULIN, että vastaan tulee ennen kisapaikkaa vielä joku huoltamo, josta saan bensaa. No p*skat tullut. Jätettiin sitten auto hyvälle levikkeelle ja hyppäsin kamoineni ja koirineni Lotan kyytiin.
Huoh. No ehdittiin oikein hyvissä ajoin kisapaikalle ja ihana aurinkoinen ilma saatteli meitä ell-tarkkiin ja arvontaan, alkueristä finaaleihin asti! UPEA ILMA OLI!
Ilo kisaturistina. Kuva: Karoliina Heikkinen

Noh, itse SUOMI-CUPIIN! Nartuista kisaamassa olivat Sökövintin JR-Desiree, Macarenan Baccarat, Tarumetsän Pocanhontas, Silentkaze Dancing Delight, Puhurin Zaphire ja Finlady V.Dia-Robinne ja meidän Bea. ja hahah me lähdettiin tosiaan hakemaan se 7.sija.. Alkueriin Bea starttasi viime vuodesta tutun Doriksen(Silentkaze Dancing Delight) parina. Likat pinkoivat hienon näköisesti yhdessä, tosin Doris ei yltänyt ihan viimevuotiseen suoritukseen jostain syystä.

Joo.o, ihan kivasti pinkoi Bea tosiaan. Alkuerin jälkeen piikkipaikka pistein 256(täysin samat, kuin viime vuonna Ylistaron maastoissa alkueristä!!) ja 4 pisteen johto hallitsevaan Cup-voittajaan Kirppuun. Pikkusen handlerin mahassa oli perhosia, mutta kun pessimisti ei pety, olin aivan varma, että Bea tulee vielä alaspäin tuolta 1.sijalta. Finaaleissa likka juoksi siis Kirpun kanssa, vieherikko ekaan mutkaan ja uudestaan lähetys.. muuten tosi tasaisen ja hyvännäköistä oli meno. 
Bea ja Kirppu (Puhurin Zaphire) finaalissa, kuva: Aila Viitanen

Tuomarit eivät kertoneet radiopuhelimilla pisteitä toimistoon, joten jännitettäväksi jäi palkintojenjakoon asti, mikä olisi Bean lopullinen sijoitus. Kisakaveri Nemo oli alkuerien jälkeen hienosti uroiden kakkosena ja senkin tulosta jännitettiin. Toki Kirpunkin tulos jännitti, (vaikka se Bean "vastustaja" olikin) saisiko se vikan sertinsä ja valioituisi maastosta. Muidenkin tuttujen koirilla oli tassunpuolikas sertissä kiinni omassa sarjassaan.. 

Palkintojenjako alkoi, ensin muilla roduilla, kuten cirnecoilla, rhodeilla. Ja sittenpä onkin vähän hämärää, mitä tapahtui :D Whippetnarttuja alettiin palkita 6.alkaen, koska Vendi(Macarenan Baccarat) oli loukkaantunut alkuerien jälkeen. Kolmanneksi julistettiin Doris hienon finaalijuoksun saattelemana ja kun Ninni sanoi, että meidän Bean kilpakirja näkyy olevan siellä viimeisenä, ja samalla toiseksi palkittiin Kirppu.. Alkoi väkisin valua onnenkyyneliä. Kiitos kaikille jo paikanpäällä onnitelleille, en varmaan tajunnut sanoa oikein mitään, kun olin niin puulla päähän lyöty! "CVM-11 PIKKUNOKAN BEDAZZLED" Siinä sitten otin muistaakseni halauksia vastaan, suukottelin koiraani ja pillitin kunnes tajuttiin, että Nemo oli urosten kakkonen ja sai kolmannen SERTinsä ja eihän niille kyynelille sen jälkeen loppua tullutkaan..

Siis ai meidän Bea.. käytiin jo välissä kuvaamassa voittajaa
kuva: Ninni
, jonka jälkeen sain jälleen kuunnella haavi auki, kun vintyt ry palkitsi Bean päivän parhaista pisteistä. Se oli siis parhaista paras, kaikista Cupiin otetuista koirista paras, juossut parhaat pisteet kaikista whippeteistä ja kaikista muistakin vinttariroduista, joita oli edustettuna viime vuoden parhaimmistona. HUH HUH.

Elämän tähtihetkiä, ainutlaatuisia ja unohtumattomia sellaisia, elettiin 7.5 Ylistaron Untalamassa. Päivä oli kertakaikkisen huikea, kiitos kaikille ystäville mukavasta seurasta.

Bea pokkasi itselleen siis tittelin lisäksi toisen SERTin, jota en sen koskaan uskonut saavan. Ja missä porukassa se juoksi vielä tuon voittonsa!! U S K O M A T O N T A. Se päihitti Kirpun, Kirpun, jonka kanssa en koskaan uskonut Bean edes juoksevan, koska olin kuvitellut Bean olevan niin eri tasolla noiden muiden "huippunarttujen" kanssa. Bea itse oli vain ajanut pupua parhaan taitonsa mukaan. Hiekkakisat sopii sille paljon paremmin, pellolla se meinaa ennakoida vieheen liikkeitä vähän liikaa.. Mennään nyt kuitenkin käymään vielä tänä keväänä Derbyissä 21.5 kun Bea on sen ikäinen. Jyväskylässä kisat juostaan pellolla ja Bealla tuskin on siellä asiaa kärkikahinoihin. Eli minnekään ei nouse ainakaan koiran omistaja leijailemaan tämän tittelin johdosta. Monet sattumukset ja ripaus onnea mahdollisti Suomi-Cup -voiton Bealle. Mutta on se vaan niin paras! <3

4 kommenttia:

  1. Byää kauheaa, meinaa taas alkaa itkettää kun luin tuota. :D Mutta oli vaan niin huippua, oli tosi ansaittu voitto! Ja oli niin ihanaa olla paikalla ikimuistoisessa tilanteessa. Pidän teille ihan mega-superisti peukkuja derbyikisassa!

    -Karo

    VastaaPoista
  2. Oli ihan mahtava päivä! Ylistaroon ois tosiaan voinu mennä vielä kolmannenkin kerran!:) Ihanaa, että olitte Kirin kanssa paikalla todistamassa Bean tähtihetkeä <3 Ihan mahtavaa oli jakaa tuo onni parhaiden kisakavereiden kanssa!

    VastaaPoista
  3. Josko nyt onnistuis tää kommentin lähetys (toinen kerta jo..:-))
    Mutta onnea siis maailman parhaalle pikku whippetille Bealle ja handleri Suville!! On se kova flikka pinkomaan ja vielä päivän parhaat pisteet vau! Toivottelee puolisisko Sanni ja muu Sonjan lauma Hangosta

    VastaaPoista
  4. Kiitos Sonja! Toivottavasti nähtäisiin jossakin tämän kesän aikana!:) Meidän on tarkoitus nyt lähteä Bean kanssa radalle harjoittelee ja tavoitteena päästä etanakisaan Kartanolle sitten syksyllä. ;)

    VastaaPoista

Someähky

 Taas alan ajautua ajatukseen, että palaisi päivittelemään tänne blogiin kuulumisia lähinnä oman päiväkirjan tapaan, jotta jäisi mukavia mui...