lauantai 9. helmikuuta 2019

Häsän matka onnettomuudesta takaisin normieloon

Mitä vaatii kuntouttaa keppiin juossut koira takaisin normaaliarkeen? Syyskuun lopussa Häsä siis juoksi suolla oksaan, joka tökötti maasta ilmassa. Oksa nähtävästi katkesi koiran alla ja paineesta viilsi eturinnan vasemman puolen auki pitkältä matkalta. Tapahtumahetkellä ei jääty paljoa tutkimaan ja tuijottelemaan, koska verta tulvi sydämenlyöntien tahdissa katkenneesta verisuonesta.

Eläinlääkärissä selvisi, että keppi oli ihon lisäksi viiltänyt myös kahta lihasta. Ei onneksi poikki asti, mutta repinyt mennessään kuitenkin ja käynyt syvällä kudoksissa. Lihakset olivat kaulalta rintaan tuleva pitkä lihas ja sen alapuolella oleva alempi rintalihas eli lähentäjä. Suurin riski oli hermotuksessa, koska heti ei tiedetty onko keppi katkaissut mahdollisesti mennessään myös hermoja.

Kuulosti lohduttomalle. Ensin viikot menivät haavanhoidossa, kun suuri osa tikatusta ihoalueesta meni kuolioon. Haavojen umpeuduttua oli aloitettava muu kuntoutus. Näillä eväillä selvittiin:

Suunnitelma. Mitä tehdään minäkin päivänä ja minäkin viikkona. Miten lisätään vastusta harjoituksiin.
Maneesilla 

Pallojumppaa. Kerttu Tuomi otti kuvan. 



Potkupyöräilyä pimeässä. 

Uintia. 

Osteopatiaa. 


Portaita. 

Häsä rakasti pallojumppaa! 

Fyssarilla

Remmissä satoja kilometrejä 

Ortopedilla. 

Rahaa. Kuntoutus maksaa. Asiantuntijoiden palvelut maksavat. Uinti sisällä maksaa. Maneesi maksaa. 

Aikaa. Töiden jälkeen kotihommat jäivät pitkäksi aikaa toiselle sijalle, kun piti huolehtia ensin muu lauma ja sitten Häsän sen päivän kuntoutus.

Sisukkaan ja pitkäjänteisen koiran ja omistajan. Motivoituneen omistajan ja motivoituneen koiran. 

Rohkeutta. Luottaa, päästää koira remmistä kun sen aika on. 

Tarkkaa työtä. Joka ikinen spurtti vaatii alleen lämmittelyn ja jälkeensä jäähdyttelyn. Olipa kello 22:45 torstai-iltana ja olet maneesilla 15 kilometrin päässä kotisängystä. Hommat hoidetaan alusta loppuun hyvin.

Lepoa. Kahtena peräkkäisenä päivänä ei saanut rasittaa toipuvia lihaksia liikaa, mutta niitä piti kuitenkin liikuttaa. Tarvittiin siis otsalamppu ja rohkeutta lähteä tarpomaan klo 18 pilkkopimeään sysimustaan metsään.

Koska täällä Uudellamaalla on kaikki mahdolliset osaajat tarjolla, hyödynsin niitä kaikkia kuntoutuksessa. Nyt näyttää ihan huippuhyvältä: Häsä on palannut täysin normaaliarkeen ja liikkuu muun lauman mukana, ihan kuin aiemmin. :) 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Someähky

 Taas alan ajautua ajatukseen, että palaisi päivittelemään tänne blogiin kuulumisia lähinnä oman päiväkirjan tapaan, jotta jäisi mukavia mui...