lauantai 13. heinäkuuta 2019

Ehkä sittenkin

 Lueskelin vanhoja postauksia täältä ja tajusin, että täällä on niin paljon ihania muistoja että ehkä tätä kannattaa kuitenkin vielä pitää ja jatkaa. 
Poistin täältä blogista pentuesivut ja jätän tämän vaan omien koirien kuulumisia varten, koska Whiplandian kennelillä on nykyään myös nettisivut 
www.whiplandian.fi 
Ja sinne päivitellään kasvattien tuloksia ja terveystarkkeja. 



Emma Hiilesniemi otti suolla kaikki nämä ihanat kuvat. Kaikille omille koirille kuuluu hyvää. Kisailut ovat jääneet vähemmälle heinäkuussa, koska Häsä palautuu vielä kiimasta ja Mein kanssa käytiin Juhannuksena Virossa hakemassa EMM-kisassa 2.sija, Viron serti ja vara-Cacil. 

Nippu on vähän treenaillut radalla (keväällä myös kopitusta ja pienen pätkän maastovieheellä). Pentumainen se vielä on, eikä missään nimessä vielä radalle valmis tällä kaudella. Lokakuussa tavoitteena olisi korkata kisaura Hailuodossa maastokokeessa. Katsotaan päästäänkö treeneissä siihen pisteeseen, että kaverin kanssa juoksu luonnistuu hyvin ja viehe kiinnostaa riittävästi. :) nyt vielä treenaillaan pari kuukautta itsekseen ennen kaveriharkkoja. 














Seuraavaksi Memmu kipaisee Kalakukkomaastoissa viikon päästä ja sitten elokuulla Häsäkin pääsee taas radalle ja maastoihin. Häsä toden totta kuntoutui niin hyvin, että se pystyy kisaamaan ja molemmat juoksulajit päästiin alkukaudesta aloittamaan. Yhdet maastot ennen kiimaa ja yksi ratastartti kiiman päälle. Sen jälkeen jäätiin suosiolla tauolle, kun kiimapöhöt valtaavat kropan. 

Maastoissa alkueräradan näki ja Häsä juoksi upeasti 😍. Finaalirataa ei nähnyt, siitä tuli vähän huonommin pisteitä mutta syy jäi nyt mysteeriksi. Kuitenkin hyvä tasainen ensikilpa saatiin ja erityisesti parasta oli se, että Häsä juoksi ehjänä vieheelle vielä finaalissakin. En malttaisi odottaa, että päästään kisaamaan kunnolla. 

Häsä menee luustokuviin heti kun kiimapöhöt on pois, eli joskus elokuun alkupuolella. Pentuja olen suunnitellut sille alkuvuoteen 2020. 

Uni ja Ilo viettävät terveitä eläkepäiviä ja Nopsa revähtymiensä jälkeen ehjää sairaseläkettä, eli kisaamaan sitä ei valitettavasti enää uskalla viedä ikinä. Reidet kestävät onneksi normaalia juoksemista, se on parasta. 
Paras lauma! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Someähky

 Taas alan ajautua ajatukseen, että palaisi päivittelemään tänne blogiin kuulumisia lähinnä oman päiväkirjan tapaan, jotta jäisi mukavia mui...