Helmikuu

Eikä talvea etelässä vieläkään. 

Ei lunta, eikä juuri pakkasia.

Tosin huomasin taas Savo - Pohjois-Pohjanmaa reissulla, että itseasiassa allekirjoittanut ei edelleenkään tykkää kylmästä, pakkasesta ja lumesta.. Eli ehkä sitä nyt asutaan sitten kuitenkin suhteellisen ideaalissa sijainnissa. Märkä, pimeä ja jatkuva hiekka ja kura sisällä sen sijaan alkaa vähän siepata. Tätä on jatkunut jo niin kauan.

Omat muruset Sipoonkorvessa. 

Välillä aurinko on vähän näyttäytynyt, muuten suurimmaksi osaksi on kyllä jatkuvasti pelkkää harmaata. 

Nippu ei mennyt enää miksikään pienestä lomareissusta, vaan se tuntuu nyt kotiutuneen tänne uuteen osoitteeseen ja makaa aivan umpiunessa päivät sängyllä. Todella ihana juttu. Sitruunapanta on edelleen kaiken varalta sen kaulassa, vaikkei se ole ollut päälläkään enää moneen viikkoon. 

Häsä on ihan sairaaaaan ahne ja sillä on öisin ihmeellisiä kuvioköllintäharjoituksia keskellä sänkyä. Jännäää, 26.2 on ultra niin sitten selviää onko masussa matkustajia. Kiinnittymisvuotoa tuli kaksi viikkoa astutuksesta. 

Nopsa pääsi Mein kanssa uimaan sunnuntaina. Nopohan on jostain syystä (tai no syy on se, että sitä syvästi vituttaa jos omistaja yhtään hermoilee uittohommissa kun yrittää saada maksimaalisen hyödyn 30 minuutin vuorosta) muuttunut varsin haluttomaksi uimaan uimalassa. Luonnonvesissä se menee ihan raivolla frisbeen perässä, mutta uimalaan mentäessä se on alkanut jäädä altaan portille seisomaan. Nyt kun jalkansa telonut Nippu ei ollut sähläämässä mukana, pystyin käyttämään kaiken energiani Nopsan kannustamiseen ja kehumiseen sen sijaan, että joudun hieman turhautuneena kieltämään ja rajoittamaan Nippua juoksemasta ympäri allasta tai estää sitä hyppäämästä altaaseen muiden päälle. Nopsa alkoi pikkuhiljaa taas suhtautua kannustuksiini ja frisbeen hakemiseen positiivisemmin ja lopulta se ui kuten ennen vanhaan, meni reippaasti ja haki ihan altaan toisesta päästä, repi ja leikki kanssani hakemallaan lelulla. Oli kyllä huippua!

Talvi käväisi kahden päivän vierailulla. Sitten tuli taas vesisade ja plussakelit.

Thanks, Bikes 😅

Häsän ilme 😂 tuo hieno valkoinen on Nipun velipuoli Bikes.

Tuossa taas Bikesin veli Bamse.

Bamse.

Sipoonkorven perusjengi: 

Nipa the faaraokoira, italianvinttikoira Jedi, Memmu, Ilo, Bamse, Uni, Häsä, Nopsa, Nippu ja cirneco Felix.

Häsä haisee nyt urosten mielestä vastustamattoman hyvälle. 

Isi-Voittokin oli aivan vallaton tyttärensä perään. 

Maili

Maili ja Qyono. On kyllä kivaa kuvailla, kun tuo kamera on niin näppärän kokoinen kuljettaa mukana ja tulee jopa onnistuneitakin kuvia välillä! 

Ihana Sesna. 

Upea ammattilaismallini Häsä. 

Metsä, paras paikka. 

Linssilude...

Yhteislenkeillä otetaan aina joku yhteiskuva! Tässäkin oon ihan ihmeissäni, kuinka oon onnistunu tarkentamaan KAIKKIIN koiriin. :D

Potti. 

Sulaa maata siis riittää, välillä tekee kahden päivän talven ja on hetken jäistä mutta sitten taas sulaa. Tänä talvena on päässyt tekemään ihan todella hyvät pohjat koirille, onpa helppo lähteä tekemään voimaa ja vauhtia tähän päälle sitten. Tosin enpä nyt tiedä ketä tässä niin treenaa sitten, Nippua vissiin. :D Mei tuskin kisailee hirveästi enää ensi kesänä, Häsä on mammalomalla ja muut eläkkeellä.  Mutta tavoite olisikin päästä jo toukokuun lopussa Lumijoelle hiekkamaastoihin Nipun ja varmaan myös Mein kanssa, Häsä pääsee kilpailemaan vasta heinäkuulla ja sen tavoitteena on PMM-kisa Tampereella ja sieltä tulos SMM-kisaan. Sittenpä alkanee taas kiima. Siinä välissä voisi tavoitella muutaman ratasertin. Mutta kuten nähty, suunnitelmat voivat mennä monella tapaa uusiksi, joten ei kannata sen tarkemmin ajatella vielä tulevaa kesää. Nyt nautitaan pitkistä metsäretkistä, joita ei kisakaudella oikein pysty tekemään ja annetaan kunnon kohota siinä sivussa. Otalampi tosin on ihan sula, että sinne pääsisi kohta vetojakin ottamaan jos haluaa. Vielä tosin ei ole kiire.