torstai 24. toukokuuta 2012

Ilo ratakirjallinen!

Olipa kerrassaan niiin mainio päivä Kaupissa helatorstaina, ettei oikein tiedä, mistä lähtisi kirjoittamaan. Aloitetaan vaikka Unista :D Neiti tyhjäpää ei ole koskaan aiemmin käynyt radalla, se on ainoastaan pentumeetingviikonloppuna yhden kerran tempaissun avoimen kopin läpi. Omistaja luotti viehekahjoon sen verran, että päätti kokeilla handslippinä suoraan 280 metriä.

kuva:Johanna Savolainen
 

Uni, JOKA EI SIIS OLE KOSKAAN KÄYNYT RADALLA, huusi heti vieheen bongattuaan pahemmin, kuin kukaan oikea ratakoira ja tempoi ja rempoi ja sai omistajansa naaman hiestä kiiltäväksi ja lihakset hapoille. Unia kopeille kantaessani mietin hetken, että onkohan tässä mitään järkeä: Blondi huusi täyttä kurkkua suoraan korvaan, luikersi, potki, riehui ja vaikka mitä muuta ja voin sanoa, että piti tehdä ihan oikeasti hommia, että koiran sai rata-alueen kautta koppiin. 

kuva:Johanna Savolainen
Eikun etuveräjä kiinni, koiran huutava naama kohti koppia ja lantiosta kiinni. Siinä se huusi ja riehui, kuten muka olisi tiennyt, minne kalterin takaa pääsee. Matkaan, ei mitään veräjän kolahduksia huomannutkaan, vaan painoi suoraan kiskolle ja juoksi koko matkan täysillä ja muovipussi koki kohtalonsa viimeistään Unin käsittelyssä. Kai sille on kanssa ne kirjat hankittava kesällä näiden kahden muun ratakisojen ohessa :D

kuva:Johanna Savolainen
Pikkutiikeri Bea toimi ryhmässä parina ensin Ilolle ja sitten Rosielle ja hyvin on neiti ehdollistunut rata-alueeseen, koppiin ja kaikkeen muuhunkin. Pirun hienosti se painaa, mutta kun ei vaan vauhti riitä millään ratakoiriin! Hyvänä parina se toimi ja voi sitä onnea, mikä tytöstä vieheen pysähdyttyä säkenöi! Se seisoi häntä heiluen vieheellä ja katsoi minua niin tyytyväinen ja riemukas ilme naamallaan! Ihana, hieno Bea! Nyt vaan niitä omia enkkoja rikkomaan!:)

kuva:Johanna Savolainen
Sitten meidän kakara. Eka ryhmäveto suoritettiin 280metristä Bean ja Disan kanssa. Koppiin mentiin edelleen vastahakoisesti ja nytpä siellä myös tehtiin pari piruettia, onni onnettomuudessa kuitenkin juuri oikealla aikaa piruetti kääntyi veräjää kohti ja viehe osui silmiin. Lähdössä kuitenkin myöhästyi jopa Beasta, mutta painoi toki pian ohi ja juoksi mamman perässä lopun matkaa. Ilona ei vissiin huomannut ollenkaan vetolaitteesta pudotettua Disan tappamaa pupua, vaan se juoksi vetolaitteelle asti, nuuskaisi sitä ja lähti omistajan vammailun avulla takaisin viehettä tappamaan!:D Haha!
kuva:Johanna Savolainen
Kiltti tuomarisetä antoi meille erikkovapauden juosta kaksi ryhmäjuoksua saman päivän aikana, koska oltiin pitkämatkalaisia ja 350 ryhmään Ilo sai kaverikseen Pohjoismaiden mestarin ja juoksukuningattaren Martan sekä sitten etanoiden etanan Nemon. Koppiin ei taaskaan menty kovin halukkaasti ja Ilo jäi aika perälle munimaan, nyt kuitenkin paikallaan vaanien. Kopit auki ja hyvin se sieltä tuli kuitenkin, vaikkei ihan veräjässä kiinni ollutkaan.
kuva:Johanna Savolainen
Martan perässä neiti pinkoi koko matkan, juoksulinjoissa edelleen pientä hakemista ja Ilo mielellään juoksee keskellä rataa kiilaamatta kiskolle. No, edelleenkin toinen kerta kunnolla radalla, joten hyvä siitä vielä tulee! 

kuva:Johanna Savolainen
Taas ajettiin enempi vetolaitetta, kuin viehettä, mutta niin vaan hyväksytty myös pidempi ryhmämatka ja allekirjoitettu ratakirja-anomus taskuun!
kuva:Johanna Savolainen
Ennen 350 metrin ryhmää Ilo otti Martasta mallia ja huuteli pupulle kovaan ääneen.

350 metrin veto videolla, ihan hirmu hyvää aikaa Ilo noviisina paineli (n.24,05sek videon mukaan) :)) Omistaja oli hirrrrveen ylpeä TAAS pienestä suuresta pupunsurmasta! Videolla näkyy, kuinka Ilo juoksee takasuoran paljon Marttaa ulompana. Kaarteessa kuitenkin hakee jo sisemmälle :)

Bea oli kaverina siis myös Rosien lyhyessä ryhmässä ja tässä Harmin vauhdittama veto siitä:
Bea osaa niiin hienosti! Mahtavasti kiskolla koko matkan ja lähtönopeuskin on ihan eri luokkaa, kuin viime kesänä! Ei enää veräjä pelota ;)

Ilon kirjat ei ole vielä postissa saapuneet, mutta kunhan saapuvat niin katsotaan ekat kisat ja jos toisenlaiset juoksut ei ehdi alkaa niin päästään jo ihan oikeasti kisoihin. Muut siskot kärsii parhaillaan naistenvaivoista, joten heidän ratadebyyttiä odotellaan sitten kesemmällä. Tosin niin se voi Ilollekin käydä, jos se nyt pamauttaa ne juoksut tähän väliin.


perjantai 4. toukokuuta 2012

Pentutreffit ja ammattiin perehtymistä

IlonaIloLilli sai kutsun tapaamaan sisaruksiaan Hartolaan viime viikonloppuna ja Puntohan pakattiin täyteen whippetejä (Ilo,Uni,Bea sekä mukaan napattu Nitro-veli) ja saavuttiin möksälle lauantaina puolilta päivin. Kasvattaja ja (hänen vaimonsa, lähinnä kasvattaja) oli viritellyt lapsosille maastoradan pätkän ja Ilon nähdessä muovipussin syttyi sen silmiin palava halu päästä ajamaan ja tappamaan tuo "pupun retku".
Koko katras: Ilo, Riesa, Nitro, Bette, Puhi ja Riemu

Ilo juoksi viime syksynä makkaramaastoissa yksin radan, joten omistaja luotti neitiin sen verran paljon, että se pääsi suoraan Bean kanssa parivedolle. Lähtökiljumiseen se yhtyi, kun katsoi Bean niin tekevän ja liikkeelle ampaisivat molemmat tuttuun tapaan TÄYSIII! 


Kyllähän se CVM-11 vaan paremmin mutkissa kääntyi ja vetikin muuten hirmuisen hienosti. (entistä enemmän omistajan päästä nousee savua huomisten töiden ja tämän vuoden Cupien peruuntumisen takia..) Ilo veti pari mutkaa pitkäksi ja menipä vähän reisilläänkin peltoa pitkin.. Hyvin likka säilytti kuitenkin vauhtinsa hurmassa tahdin ja pyyhkäisi Bean ohi vikalla suoralla tullen ekana vieheelle. 

Omistajan riemunkiljahdusten saattelemana tytöt ahkerasti tappoivat muovipussia yhteistuumin. Harkkojen jälkeen (jotka meni hirrrmu hienosti myös muilla penskoilla!) pääsi porukka rallaamaan yhdessä ja sai Ilo esitellä siskoille ja veljille lempilelunsa. Kenellekään ei liene epäselvää, mikä se mahtaa olla... ;)

Iloa hieman ahdisti noin isossa ja kovapäisessä porukassa rallaaminen ja se joutuikin komentamaan siskoaan Betsyä moneen otteeseen, kun neiti B ryntäsi voimalla päin. 
antaumuksellinen syöksy frisbeelle!

Sunnuntaina harkkailtiin sitten lähtökopin kanssa. Bea pääsi myös muistelemaan juttua, ei minkäänlaisia ongelmia. Uni, the muovipussintappaja, pääsi myös juoksemaan parivedon Betten kanssa sekä myös avoimen kopin läpi pinkaisemaan. Tarvinneeko sanoakaan, Unilla INTOA piisasi hieman ylikin!:D 

Ilo ei ole, kuin kerran aiemmin lähtenyt suljetusta kopista ja omistaja yritti sabotoida heti alkuunsa hyvät kokemukset karkuuttamalla neidin väärästä luukusta vieheen luokse.. Kovasti muuten rimpuili, prkl!

Noo, uudestaan koppiin vaan ja luukku samantien kiinni. Viehekin vedettiin vielä sivusta ja Ilohan oli oikein taitava! :) Neiti osoitti viikonlopun aikana olevansa erittäin kisavalmis kaveri niin taidoiltaan, kuin juoksupäältään. Harjoittelu tulevaa ammattia varten on suoritettu ja tiistaina olisi tarkoitus suoriutua ensimmäisestä testistä ammatin vaativaa pätevyyttä varten, nimittäin soolokokeesta!

Innolla kisakautta odotellen:
Maailman hienoimman hevosen, eikun whippettytön, palvelija 


KAIKKIEN KUVIEN COPYRIGHT ELLA HUTTUNEN JA LOTTA SEPPÄNEN

Häsä

 Koska voin, aion kirjoittaa tänne muistoksi fiiliksiä ja tunnelmia niistä ajatuksista, kun vieressä sohvalla nukkuu minun ensimmäinen kansa...