maanantai 25. kesäkuuta 2012

Virpiniemen vinttikoiraradan Juhannus

itikoita perkele! 


Torstai-iltana ei vielä noista verenhimoisista veemäisistä pienistä rumista lentäjistä tiennyt mitään, kun tuuli niin pirun kovaa, etteivät ne surkeilla siivillään pysyneet paikoillaan ihmisten kimpussa. Virpiniemeä helli tällä kertaa kirkkaasti porottava aurinko molempina Juhannuskisapäivinä, eikä mukaan pakattua sateenvarjoa tarvinnut autosta ulos nostaa. "Eheeen, minä en pala Suomessa" mietin lietsomistani, kun lauantai-iltana Honkakoskella katsoin peilistä punottavaa nenänvarttani. No en palanutkaan, nyt tuo lievä punoitus on muuttunut kesän ensimmäiseksi rusketukseksi ja pisamat jatkavat kasvojen valtaamista. 

Niin joo, whippetien blogihan tämä olikin. Koko kolmen kopla pääsi mukaan Juhannusreissulle ja kyllä ne vaan on hienoja kisakoiria kaikki. Unikin osasi käyttäytyä suurimmaksi osaksi aikaa oikein mallikkaasti! Perjantaina oli juostavana Juhannusrace: Bea osallistui mittakoirien sarjaan ja Ilo ylikorkeisiin. Tavoitteena oli siis saada mahdollisimman hyvät ajat 280 sekä 350 metrin matkoilta ja yhteisaika ratkaisisi sijoituksen koko sarjan kesken. Ilo sai omistajan tuurin kostauduttua sille kaverikseen Lyytin(Winsome Yankees Apache) ja Nalan (Probaxon Bubble) ja kylmää oli kyyti Lyytin rikkoessa rataenkkoja toisensa perään. Mahtoi joku miettiä, onko tuon Whiplandian Wonderchildin omistaja nyt ihan yhtä fiksu, kuin koiransa Uni, kun radalta Iloa taluttaessa ja aikoja kuunneltaessa tuli pieni riemunkiljahdus, kun Ilo juoksi kv-ajan!! (19,25sek) Lyytin omistaja oli paria sekuntia aiemmin tuulettanut nimittäin uutta rataenkkaa XD No, mutta jokaisella on omat tavoitteet ja meidän tavoite meni rikki heti ekassa juoksussa :)
Punaisella Lyyti, Sinisellä Nala ja Valkoisella Ilo.


 Sitten Bean lähtöön, jossa juoksivat kanssa hirveän nopeat Irmeli(Oochigea's Izby Iroces) ja Kip (Efflorescos Kajanos)

Bea on parantanut kopista lähtemistään huomattavan paljon viime kesään verrattuna. Sen ajat olivat huonompia, kuin viime kesänä ekoissa kisoissa Hyvinkäällä, mutta ei se vielä aivan parhaassa kunnossa olekaan. Tyylikkäitä juoksuja se teki anyway!!

Bea oli mittakoirien sarjassa toiseksi viimeinen ja Ilo omassa sarjassaan viimeinen, mutta meidän tavoitteet täyttyi siitäkin huolimatta XD ei sinne voittamaan lähdettykään!

Unskukaan ei siis ollut mukana tapansa mukaan aivan tyhjänpanttina, vaan se pääsi suorittamaan soolokokeen. Koppiin se jäi pyörimään ja lähti todella hitaasti, mutta juoksi hyvin koko matkan ja sai allekirjoituksen papereihinsa hyväksytystä soolokokeesta. Hyvä UNSKU!! Se alkaa muutenkin nyt rueta pikkuhiljaa hävittämään nestepöhöjään ja omistaja toivoo, että se nyt tiivistyisi muutenkin pian, koska menin ilmoittamaan koko sirkuksen Tampereen kv-maastoihin 8.7 :S Jännittää ihan pirusti, juokseeko Uni myös finaaliradan loppuun jos sattuu sinne asti pääsemään, pysyykö Ilo pystyssä ja oikooko Bea miten pahasti. Mutta hei, maastoihin ja vielä hiekalle, onhan se lähdettävä!

Uni ei tuntunut ihan täysin hokaavan mitä se oikein teki, kunnes soolon jälkeen radan varrella se huomasi, että: "Helvetti tuollahan tapahtuu!! Kävinkö mää siellä äsken, juoksinko mää!?!" aloittaen tutun mökäämisensä pupulle. :D 

Lauantaina ainoastaan Ilo juoksi virallisen kisalähdön ja se tapahtui 350 metrin matkalta. Lähtö sillä oli täydellisen onnistunut ja se painoi hetken aikaa aivan rinta rinnan emänsä Disan ja "isäpuolensa" Jaapien kanssa, kunnes tämän ruuhkan seurauksena
se tavalliseen tapaansa kokeili hakea tilaa ulkoa ja ajautui todellakin aivan liian ulos pysyäkseen kahden nopeamman vauhdissa.
Maaliin ruoskahännät saapuivat järjestyksessä Disa, Jaapie, Ilo ja Mademoiselle ja iloisena yllätyksenä Ilo juoksi 24,02 sek eli toinenkin kv-raja rikki!!:)
Hienoa Lilli!!

Jango V Arkadi, Pikkuliisan Mademoiselle, Whiplandian Wonderchild ja Finlandia aus dem Gnomenhain

Viimeisenä rutistuksena oli ohjelmassa Juntti-Unin lyhyen matkan ryhmäkoe. Saatiin mukava etanalähtö aikaan, kun Nemo, Rosie ja Bea pääsivät Unin kavereiksi pupun perään. Uni pyöri kopissa ja seisoi varmaan väärinpäin vieheen mennessä ohi, joten se sai aivan surkean lähdön:

Bea lähti hyvin ja vei joukkoa koko matkan maaliin saakka. Onneksi mukana oli myös viime kauden hitain whippet Nemo, koska Uni sai tehdä ohituksen ja näin ollen osoitti myös olevansa ryhmäkoekelpoinen hullukoira. Rosie paransa aikaansa aivan huimasti, liekö ollut sillä osuutta asiaan, että pääsi juoksemaan lähellä Pupua Bean peesissä, eikä tarvinnut kuikuilla puolen radan päästä viehettä ja edellä viilettäviä kavereita. Tasaisempia lähtöjä olisi todellakin kivempi saada radoille, koska varmasti koirien taistelutahtoa syö se, että toiset menee monta kymmentä metriä edellä ja viehe on pysäytetty jo ennenkuin hitaampi koira ylittää maaliviivan. Beankin pisteet on edelleen 13, vaikka se on juossut jo seitsemän virallista kisastarttia, joten ei se saa vielä pitkään aikaan tasaisia kavereita sijoituslähtöihinsä. 

Bea viime heinäkuun lopussa Hyvinkäällä ekoissa kisoissaan, takana Pocca keltaisella :)

viimeistä Ruususen Erkin ottamaan kuvaa lukuunottamatta hienot ikuistukset Emmi Ventelän käsialaa, kiiiitos!

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

kisakausi korkattu!

Tällä kertaa meidän kisakausi starttasi Hyvinkään ratakisoista, eikä maastoja olekaan näkyvissä nyt ihan lähitulevaisuudessa. Katellaan niitä sitten loppukesemmällä! 9.6 lauantaiaamusella kera Hennan&Jasson ja Marian&Peikon polkastiin kaasua Kuopiosta kohti Sveitsiä ja paikalle saavuttiin allekirjoittaneen kaasutteluista johtuen oikein hyvissä ajoin.
Molemmat neidit olin ilmoittanut siis 280 metrille sijoitukseen. Ilo juoksi neljän koiran lähdössä ja hienon taistelun päätteeksi ylitti toisena maaliviivan. Törmäilyä tapahtui pariin otteeseen ekassa kaarteessa ja Lillin ajolinjat hukkuivat jonnekin ja se lähti ulkoa ohi kavereista. :D Kunhan oppisi imemään enemmän tuohon kiskolle, niin ajatkin alkais parantua. Aika Hyvinkään hitaalla radalla oli siis 19,85 sek. Lähtö ykköskopista oli ihan hyvä ja taistelutahtoa löytyy. Allekirjoittanut pikkuisen itki onnenkyyneleitä koiraa jäähdytellessä, muttei kerrota sitä kenellekään. 
Bea hienohieno kiskolle imevä pieni tiikeri sai ihan kauhean kovat kaverit sijoitukseensa ja juoksi huonoimman aikansa ikään: 20,78sek varmaankin osaksi myös siksi, että sai todella hitaan lähdön. Muuten juoksu oli kuitenkin täydellinen ja pupua tapettiin aivan raivoisasti! 

Oli kyllä helppoa Ilon ja Bean kanssa, vaikka ei oltu omalla autolla edes matkassa. Sinne ne jäi nukkumaan rauhassa Hennan autoon ja olivat niiiiin mallioppilaita molemmat koko päivän ajan. 

Tänään Ilo oli Kaupissa kisoissa kasvattajiensa kanssa ja hienosti taas taisteli kuuleman mukaan. Ajolinjoja pitäisi edelleen hioda hieman, mutta jospa ne sieltä ajan kanssa. :)
eka video: http://youtu.be/HJTv3R-2JLw
ja toinen video: http://youtu.be/yl7P2dV3WNg

siellon video neidin hienosta suorituksesta(Ilo keltaisella manttelilla). Lähdössä oli kuusi koiraa ja Ilo kipaisi kolmantena maaliin. Alussa oli ruuhkaa ja yksi koira kaatui, onneksi Ilo oli selvinnyt siitä tilanteesta. Aika oli harmittavan vähän yli kv-rajan: 24,34sek. Pidempi matka tuntuisi olevan Ilollekin sopivampi, mutta katsellaan tässä. 480metrillekin aion sen ilmoittaa kesän kuluessa. Jos ei saada muita kavereita niin sitten ilmoitan Bean siihen, että saadaan lähtö aikaan. :D On se vaan hieno koira. Lotta haki sen eilen omistajan ollessa tyypillisesti lauantaina töissä ja oli pissisuihkujen jälkeen taluttanut autoonsa luottavaisen ja reippaan häntää vispaavan koiran, joka paria tuntia myöhemmin oli joutunut pissimään uudestaan Mr.Whiplandianin nähdessään Hillakujalla. Siellä Ilo vietti yönsä huolimatta omistajan ikävöinnistä, kipaisi tänään Tampereella kisoissa, kesken kotimatkan hyppäsi vieraaseen autoon, muutaman tunnin kuluttua loikkasi tuosta autosta ulos ja mietti hetken, että voiko se oikeasti olla mamma tuo tuossa. Kun se tajusi, kuka sitä oli vastassa, sai se kauhean hepulin, ja ilopissit tuli tietenkin. Rakas kultamuru, ILO oli molemminpuolinen <3 On se vaan uskomattoman hieno whippet. 

Oli aivan outoa käyttää ulkona, lenkittää ja ruokkia vain kahta koiraa! Uni taantui aivan pennun tasolle Ilon kadottua ja apinoi entistä pahemmin. Omistajan vatsalihakset saivat ainakin ilmaista treeniä Unin tempauksia katsellessa. Myös koirat olivat silminnähden onnellisia, kun lauma on taas kasassa ja niin on omistajakin. 

Muutama hassu päivä, sitten on juhannus ja Punto suuntaa kohti Virpiniemen vinttikoirarataa! Kunhan Ilo vielä pidättelee juoksujaan niin pääsee sinnekin muutamalle matkalle pinkaisemaan, jos se kv-aikakin sieltä tulisi jo :)

Häsä

 Koska voin, aion kirjoittaa tänne muistoksi fiiliksiä ja tunnelmia niistä ajatuksista, kun vieressä sohvalla nukkuu minun ensimmäinen kansa...