perjantai 29. huhtikuuta 2011

Pääsiäislomaa, Whiplandian kakaroita ja Whippetharrastajien maastokisat

Ilopa pääsi ekaa kertaa ikinä junaan viikko sitten, kun hypätttin Joensuusta Intercityyn ja matkattiin Pasilaan asti. Ja Ilohan oli, kuin olisi aina junassa ollut!:)
Tarkoitus oli ottaa kevythäkki junaan mukaan, mutta eipä se mahtunut tuohon jalkatilaan, joten viskasin sen matkasta pois. Kiltti konnari ei  kuitenkaan veloittanut, kuin kaksi lemmikkilippua!

Pasilassa meitä vastassa olivat Laura ja Joonas, ja Uni & Bea saivat kunnon hepulit iloisesta jälleennäkemisestä! Ajeltiin Esposeen ja siellä odottamassa meitä oli Nami ja Riemu. Yksi Pepin mentävä ammottava aukko oli vastassa myös.. :( 

Koirat olivat selvästi mielissään, kun näkivät toisensa pitkästä aikaa! Ilo ja Riemu tunnistivat heti toisensa ja yhteistä säveltä ei tarvinnut kauaa hakea! Likat pääsi metsikköön rallaamaan ihan kaksin, ja kylläpä Ilo mielellään juoksutti pikkusiskoa! Pientä tosiaan, Riemu on vain 40cm korkea, kun Ilo on nyt 45cm korkea. Kohta Ilo hurahtaa Beasta ohi.

Perjantaiaamusta lähdettiin ajelemaan Jyväskylään ja olipahan taas menoa ja meininkiä, kun Hillakujalla oli yhteensä 10 whippetiä!
Whiplandian lapset 4/6(Riemu, Riesa, Ilo ja Nitro) ja kaunis Disa-mamma
Koko kööri, joka koostui siis Namista, Riemusta, Disasta, Unista, Minorista, Nitrosta, Riesasta, Ilosta, Beasta ja Nemosta.
Ylemmässä kuvassa, Bette, Riemu ja Ilo ja alakuvassa Ilo lentää. Mahtavat kuvat nappasi Ella. Reissun aikana siis treffattiin myös Betteä Luukissa ja kipaistiin whippetharrastajien maastokisoissa Vantaalla. Kisat meni lopulta aika pyllylleen: Bea juoksi ihan hyvin alkuerän ja oli pistein 236 jaetulla 4.nnellä sijalla. Kunto riitti hyvin ja intoa näkyi piisaavan! Kisapelto oli pohjaltaan tosi kova hevoslaidun ja rata oli suhteellisen pitkä ja vaativa.
Finaaleihin lähdettiin hyvällä mielellä ja Bea oli tosi innoissaan lähetyksessä. Se tempoi ja rempoi ja huusi vieheelle ja oli tavallista riehakkaampi. No, juuri ennen lähettäjän irti -käskyä Bea potkaisi itsensä liikkuvan vieheen perään.

Kuvasta näkee, että lähettäjä kyllä jo läpäyttää selkään sen merkiksi, että koiran saa laskea irti, mutta varaslähtö se silti oli. Pistevähennys ja -sekaannut, lopulta sain sähköpostiin tiedon, että vähennyksen jälkeen Bean finaalipisteet ovat niinkin huonot, kuin 194 ja sijoitus putosi yhdellä alaspäin 7.nneksi. Historian huonoimmat pisteet siis :D mutta muutenkin pisteitä ei turhan paljon jaeltu, joten noi alkueräpisteet oli ihan hyvät.

Bealla oli kaikesta huolimatta superkivaa ja se juoksi omasta mielestäni ihan hyvin. Intoa ja kuntoa oli ehkä liiaksikin, kun se tuntui pari mutkaa vähän oikaisevan ja menevän niihin turhan vauhdilla.
Jospa liika into olisi nyt purettu ja Cupeissa sitten Bea pistäisi parastaan viikon päästä :)

Ilolle teki hurjan hyvää olla kisapaikalla ja nähdä paljon ihmisiä ja muita koiria. Reipas se olikin ja Riemun kanssa ottivat oikein rennosti mm.palkintojenjaossa. Unikin oli yllättävän nätisti autossa pentujen kanssa, ei turhia huudellut minun ja Bean perään. Uni jää luultavasti Cupien aikaan porukoille hoitoon, mutta Ilo saa lähteä mukaan kisaturistiksi!

tiistai 19. huhtikuuta 2011

poseerausta

yritin ottaa Ilosta 5kk seisotuskuvaa, mutta kun siskotkin halusi pöydälle! Ja Beasta tulikin aivan ihana kuva.. Tarviisin vaan sen järkkärin, törkee miten huonoja noista tulee ilman salamaa ja salaman kanssa tulis ihan epänormaalin värisiä.. :(




niin erityyppisiä, mutta silti niin kauniita kaikki.

 lisänä vielä pari söpöilyä:


torstai 14. huhtikuuta 2011

Kaikenlaista

Pepin poismeno tuntuu edelleen niin pahalle, ettei oikein ole huvittanut mikään erityinen muutamaan päivään. Osaapahan nyt arvostaa jokaista päivää omien rakkaiden ruoskahäntien kanssa ja nauttia jokaisesta niiden kanssa vietetystä hetkestä täysillä. Koskaan ei tiedä, mikä hetki on se viimeinen yhteinen. 

Me nähtiin pari viikkoa sitten Karoa, Kiriä ja Rarea meillä porukoilla. Keli oli ihan kaamea loskamoskavesikurap*ska... tiet oli ihan puurona loskasta, mutta hankikaan ei kantanut. Joten aika kehnoksi jäi meidän ulkoilut.. Kivaa kuitenkin oli, ja ovat kyllä Kiri ja Rare niin ihania poikia. 

Uni, Bea, (takana Ilo) ja Kiriiii

Jalkava Lilli
Pläski Unsku, joka on hyyyvin laiska ja hyyyvin valeraskas pöhö tällä hetkellä. 

Jännättiin, miten Kiri ja Bea, molemmat nyt leikattuina, toisiinsa suhtautuvat. Ylläri, kastroitunakin Kiri yhä rakastaa Beaa. Ei ihan niin palavasti, kuin vielä viime kesänä, mutta kuitenkin tunteet nousivat jälleen pintaan :D Eikä Bea vieläkään lähentelyihin oikein lämmennyt, oli kuitenkin selvästi innoissaan Kirin nähdessään, vaikka hienona neitinä yritti innostustaan peitelläkin ;)



Käytiin viime viikonloppuna visiitillä Jyväskylässä ja Ilo pääsi taas tapamaan äitiään&siskoaan. Äiti Dippi ei ollut tyttärensä näkemisestä kovin innoissaan, mutta Riesa sitten siitäkin edestä! Kyllä likat taas jaksoivatkin painia ja peuhata. Käytiin Tiituspohjan montuilla ja likat sai hiekasta oikeita whippethepuleita. Nitro-veikkaakin nähtiin.
sisarukset Riesa, Ilo ja Nitro PolleParkin maneesissa revittelemässä viehe- ja koppitreenien päätteeksi. 

Bea yllätti reissulla positiivisesti: Se leikki Nemon ja Minorin kanssa sisällä, pyöri selällään matolla Riesaa leikittäen ja meni jopa sen kainaloon sohvalle nukkumaan!! Todella epä-Beamaista. Uni ja Bea pääsi myös juoksemaan vieheen perässä K-SVKK:n treeneihin, ja kylläpä onkin kuoriutunut aikamoinen termiitti tuosta Beasta vieheen kanssa! Hurjan tappoloikan saattelemana se otti vimmatusti pupulta henkeä oikein äänitehosteiden kera! Koppiakin kokeiltiin, ja pikkuisen säikäytti veräjän kolahdus sen auetessa. Onneksi neiti on niin viehevarma, että kyllä siitä vielä ratakoira leivotaan ;) No heh.. Mutta uskon, että Bea oppii kopista lähtemisen ihan hyvin tässä kevään aikana. Jospa me käydään myös Iisalmessa ollessa SSVH:n koppitreeneissä Kuopiossa palloilemassa ja harjoittelemassa. Tavoitteena tälle kaudelle on siis hankkia Bealle ne ratakirjat ja saada se Team Racen etanalähtöön! Katsotaan, toteutuuko.

Uni on siis kauhean valeraskaana, ja Ilo kasvattaa omaa habaansa siitäkin edestä. Ihania ilmoja on ollut nyt ulkoilla ja kisakausi lähestyy hyvää vauhtia. Jottei ihan asettumaan paikoilleen pääsisi, lähdetään huomenna palauttamaan auto Iisalmeen, sieltä tullaan muutamaksi päiväksi Joensuuhun ja sitten mennään Namia ja Riemua & Lauraa ja Joonasta ihastuttamaan (vihastuttamaan) pääsiäisen ajaksi Espooseen. Huh, sitten onkin Vappu, ja sitten SuomiCupit ja aj ajajajajaa... Koko kevät aikataulutettu, jeah.

tiistai 12. huhtikuuta 2011

Suuren surun päivä.

Pienen saalistajan elämä päättyi niin yllättäen.

Ihanissa muistoissa Bean ja Unin treeni-, lenkki- ,saalistus-, pupunajo- ja kisakaveri, suloinen koiraystävä pieni Peppi.

Jagodas Incandescent
"Peppi"
*9.9.2008
+ 11.4.2011

Suuri osanotto Pepin omille ihmisille ja koiralaumaan jääneille Namille ja Riemulle. Onneksi meille jää paljon ihania muistoja näistä arvokkaista parista vuodesta upean ja ainutlaatuisen koiraystävän kanssa. Peppi oli pieni enkeli, jonka tehtävä maan päällä oli lyhyt, mutta sitäkin arvokkaampi.

Luvan kanssa

 Odotuksia. Oletuksia. Olettamuksia. Toimintamalleja. Valmiit polut. Viitoitetut tiet ja reitit.  Talvella tapahtui monenlaista. L-pentueen ...