Bea on sairastellut joulusta asti ja sen kanssa on ravattu eläinlääkärissä useampaan kertaan. Nyt on menossa kolmas ab-kuuri ja koira alkaa hiljalleen parantua. Yskä ja nuha on ollut todella tiukassa ja Bea on saanut levätä laakereillaan pitkän tovin. Pari kertaa sille nousi todella kova kuume ja vointi meni jo heikoksi, (tulehdusarvo oli yhdessä vaiheessa 135) onneksi nyt näyttää jo hyvälle.
Mei loikkaa altaaseen.
Nopsa uimassa.
Hieno Pami!
Järkyttävän pakkasjakson jälkeen on vihdoin päästy rakentelemaan kuntoa kisakautta varten. Nopsa ja Mei eivät tosin ole vieläkään aloittaneet juoksujaan, joten meidän kisakausi voi mennä ihan uusiksi, jos aloittavat nyt keväällä. Nopsan kanssa tein päätöksen odottaa juoksut ja niiden mahdolliset jälkioireet ennen kilpailu-uran aloittamista ja ryhmäkokeita. Se on vielä niin pentumainen, että tarvitsee aikaa ja varmistusta viehetouhuissa itsekseen. Unia tuskin vien mihinkään ja Ilolle meinasin taukoa ensi kesänä maastoista, koska sitten seuraavana olisi edessä veteraanikausi. Tosin se Ilon toinen pentuekin pitäisi tehdä vuoden 2017 aikana, jos iit tutkitaan terveiksi ja Ilo itse tietenkin. Katsellaan. Bealla olisi viimeinen virallinen kisakausi, mutta primaari tavoite on saada koira terveiden kirjoihin.
Väiski, Ilo, Håkan ja Nopsa.
Komea Hurri!
Ja suloinen Mida. Pian Mida pääsisi juoksemaan irti, pidetään kovasti peukkuja että jalka kestää menon. Mida on päässyt remmissäoloaikana doboilemaan.
Nitro-eno ja Håkan näyttelyharkoissa.
Muuten meille kuuluu mukavaa, on käyty uimassa pari kertaa ja omatoimisesti agilityakin harkkaamassa. Onneksi se kevät sieltä tulee, hitaasti mutta varmasti!