sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Kisapäivityksiä

Pami (W. Inside I Am Dancing) kävi maastoilemassa Vironmualla varsin onnistuneesti 16.7 ja voitti ylikorkeat kera sertin! Tytsyn pää oli ollut vähän sekaisin vielä juoksun jäljiltä eikä se ollut esimerkiksi jäänyt vieheelle ollenkaan. Pisteet olivat kuitenkin yllättävän hyvät: 477. Pami oli selviytynyt reissusta hienosti, mitenkäs muutenkaan. Ei ollut paljon laivamatkat tai muut muuttujat neitiä stressanneet. :) Nyt Pami pitää kuitenkin hetken luovaa taukoa ja palailee asiaan sitten Suomenmestaruusmaastoissa ja ratakisoihin debytoi syksymmällä, kun saadaan vauhti takaisin. Nopsa-systerin kanssa odotellaan innolla elokuun loppua, kun pääsisi harkkailemaan kaverin kanssa ja viemään koiraa eteenpäin kohti kisauraa. 

Entäs meidän mamma-koira, aloitti sitten juoksunsa samana päivänä kun ilmoitin sen Hyvinkään maastoihin ja samalla sinetöi tämänkin kisakauden siihen. Aargh! 8 kk näyttäisi olevan juoksuväli nykyään, ja kohtua ei viitsi vielä viedä, kun olisi vähän suunnitteilla ensi kesäksi pennut sille. Katsotaan, miten suunnitelmat etenee.
Ilon hoidossa Mei ja Nopsa


Kaunis laumani.

Väiski (Indiana Jones) oli ilmoitettu ensikilpaan radalle Hyvinkäälle 23.7. Minimies joutui heti täyteen kuuden koiran lähtöön, koppiarvonta antoi onneksi neloskopin, minkä arvelin olevan Väiskille ihan hyvä: se tuntuu ottavan tosi napakoita startteja ja pääsee varmaan alta pois, jos joku pyrkii ulkokopista kiskolle. Päivä oli todella pitkä ja Väiskin sijoituslähtö juostiin klo 16 pintaan, vaikka eläinlääkärintarkastuksessa oli pitänyt olla jo aamulla aikaisin.

Jännitys tiivistyi, kun koirat olivat kopeissa ja viehe lähti liikkeelle. Väpä otti kuin ottikin hienon startin ja juoksi mukavasti suoraa linjaa kopista ulos, haki jopa vähän sisään. Kaarteessa sitten otti taas linjan ulompaa ja juoksi siis vähän pidemmän matkan kuin muut. :D

Väiskin startti kohdassa 2:58

 Kyllä allekirjoittaneella pukkasi vähän kyyneltä silmäkulmaan: ensimmäisenä syntynyt tulppa-taisto, lihava ja hirveä riiviöpentu paineli siellä ovaalilla isona ja taitavana välittämättä tuon taivaallista ruuhkasta. Sitten minun pitikin lähteä pikapikaa lämmittelemään Memmua, mutta autolle kuulin lähdön tulokset: Väiski kolmas ja aika 19.23s eli käyttövalioaika!!! Ihan mahtava ensistartti Väiskille.

Väiski ihan kohta 2v!

Mehukatti oli lähdössä 57, päivän viimeinen sijoituslähtö ennen whippetien ratamestaruusfinaaleja. Startti ei taas ihan osunut kohdilleen ja sisko riuhtaisi ulkokopista kaulan heti alkuun. Mei piti sisälinjan koko matkan ohittaen kaarteessa Chalgan ja piti linjan vielä kaarteen loppuun asti, kunnes oli saavuttanut Raisun ja ei päässyt läpikään juoksemaan, joten se leikkasi ulkoa tilaa ja paineli rinnalle ja heti taas maalin jälkeen reilusti ohi. Tällä kertaa kirsu oli kuitenkin sen hiuksenhienon eron verran ennen siskon kirsua maalikamerassa ja Mei voitti startin sadasosalla! :D Hitsit, kun se pitkä matka vaan sopisi sille niin paljon paremmin. Nytkin sai koneen käyntiin vasta maalisuoralla. Aika 18.04 oli taas parannusta edelliseen ja siitä se selvästi alkaa vauhti löytymään.

Palkintojenjaossa olikin taas ylläriä kerrakseen, kun Mei sai toistamiseen vinttikoirakokeiden ylituomareiden erikoispalkinnon, eli vintyt-pokaalin. Yt saa jakaa sen valitsemalleen ihmiselle tai koiralle, yleensä sykähdyttävästä tai mieleenpainuneesta suorituksesta. (Bea sai vintyt-palkinnon voittaessaan cvm-11 päivän parhailla pisteillä ja Mei pokkasi samanlaisen viime syksynä kartanolla parantaessaan omaa ennätystään reilusti)
Ylituomarin mukaan Mei otti upeasti takamatkalta muut kiinni ja teki rohkean linjanvaihdon ja ohituksen etusuoralla, minkä ansiosta tuli voittajana maalilinjan yli.
Kerttu oli ihanana yllärinä videoinut whippetlähtöjen välissä olleen greylähdön joten tässäpä pikkuisen parempilaatuinen ja viihdyttävämpi video Mein startista.



Kertakaikkiaan upea koira. Niin ihanaluonteinen, kaunis ja taitava. Ihan unelmien täyttymys.

Auringonpalvoja Bea

Meidän koirilta löytyy liuta mitä erikoisempia lempinimiä, ja Mei on yleensä Mehukeisari (don't ask). Päätinpä piirtää kuvan siitä, mille meidän mehukeisari näyttää. 

Håkan (W. I Am Legend) on kehittynyt hurjasti ja näyttää t o d e l l a kivalta! :)

Luhtisaalistelut jää siis meiltä nyt väliin. Mei pääsee mahdollisesti debytoimaan GRL:n puolella kuun lopussa, jos tulee muitakin saman vauhtiluokan koiria kisaamaan. 

torstai 14. heinäkuuta 2016

Mei aloitti ratakauden

Mehu-keisari eli Mehu eli Heimo eli Heikko eli Mei alkoi olla pikkuhiljaa jo ulkoisesti kunnossa huhtikuun kiiman jäljiltä, joten ilmoitin sen 9.7 Kartanolle ratakisaan. Mei juoksi tutuiksi kisakavereiksi tulleiden Raisun ja Chalgan kanssa lyhyen matkan sijoituksessa. Arvelin, että vauhti ei ihan vielä ole kohdallaan, koska kiiman lopusta on vasta 2,5kk. 

Mei oli melko raskas kilpailutettava lauantaina: se haukkui, riehui, heti volttia, piruettia ja kaiken ohella yritti purra aina välillä hihnaansa poikki. 280 metrin kopeille ei pääse kartanolla mistään "takaportista", joten ennen omaa lähtöä on oltava hyvissä ajoin alueella, jossa ei ole juuri mitään näkösuojaa radalle. Niin, omilla käsillä voi yrittää epäonnistuneesti peittää greyn näkökentän. Kuulon sulkeminen ei olekaan yhtä helppo juttu, jo vieheen pörinä kun saa Memmun sekaisin. 

Kun vuoro vihdoin koitti, viehe pöräytettiin käyntiin ja tämän jälkeen yritettiin lukea riehuvilta siskoksilta siruja ja tarkistaa varusteita ennen kopitusta. Raisu kilahti hulluna haukkuvalle Memmulle ja ampui sen päälle lähtöportilla. Onneksi oli jo kopat päässä. Kopissa Mei taas ryski etuveräjää, mikä tarkoitti sitä että se myöhästyi startissa jonkun verran. Tämän jälkeen se lähti kirimään muita kiinni. Kaarteessa juuri etusuoralle tullessa Mei oli päättänyt puristaa ohi ulkokautta, mutta Raisu otti linjan sen eteen ja Memmuli kokeilikin taas sisälinjaa. Siitä se sitten juoksi, toisena maalilinjan yli mutta taas ekana vieheelle, joka pysäytettiin kaarteeseen (!) Ja siinähän olivat rytinällä sisko ja Chalga Mein perässä. Memmun aika 18'11, ihan ok.

Sunnuntaina käväistiin Lauran kanssa Kouvolassa vilkaisemassa peltopileet ja kannustamassa ylikorkeissa kilpailevaa Håkania. Håkanille arpoutui alkuerään hyvä ja siististi juokseva pari, joten siltä osin sai olla hyvillä mielin. 
Ukkonen ryski ja paukkui taustalla, mutta kisapaikka säästyi kuin ihmeen kaupalla ukkosmyrskyltä. Itseasiassa ainoastaan pari hassua vesipisaraa eksyi kisapellolle ja muun ajan paistoi aurinko. 


Juhannuslauantaina ratakisoissa tullut hylkäys paukutteli jännitystä takaraivoon, mutta uskoin kuitenkin Håkanin juoksevan siivosti, eihän sillä ollut mitään ongelmia Lumijoellakaan. Håkan oli päässyt nyt ottamaan kiinni kevään saikkuilusta johtuneen levon ja kuntopuoli oli huipussaan. Arvelin, että H voi vetää superkisan, koska saa enempi pitoa pellolla ja pääsee huudattamaan sahaa (eli käyttämään vauhtiaan paremmin). Alkuerässä rata alkoi muutamilla mutkilla, joista tiukimman Håkan veti vähän pitkäksi. Se otti pitkällä suoralla parin kiinni ja paineli lopussa ohi. Puhdas siisti juoksu ja pystyssä pysynyt koira, tavoitteet saavutettu. Pisteitä kuunnellessa hymy nousi huulille, alun lipsahdusta lukuunottamatta Håkan sai tuomareilta hyvät pojot ja oli niillä alkuerien jälkeen jaetulla kolmannella sijalla. Finaaliin oli tiedossa taas mukava pari, joskin jonkun verran hitaampi. 
Finaalirata oli kuin tehty nopealle koiralle ja kyllähän sen huomasi. Håkan otti löysät pois alun kiihdytyssuorilla ja tuli lopun mutkat tarkasti ja hyvin. Huikeat pisteet: 253 ja koska missattiin johtoparin pisteet, jouduttiin jännittämään palkintojenjakoon asti Håån lopullinen sijoitus. Håkanin yhteispisteet olivat 486, ja laskin sen olevan vähintään kolmas sarjassaan. Niillä pisteillä olisi ollu normisarjan 32 osallistujan joukossakin toinen! Aika hyvin ylikorkealta, niiden pisteet kun harvemmin yltävät normien suorituksiin.

Vielä mitä, koira toisensa jälkeen palkittiin ennen Håkania ja niin se vaan 
 voitti luokkansa Sertillä ja k-svk:n maastomestaruudella. Ihan superia!! Håkan nähdään seuraavan kerran suomenmestaruusmaastoissa Tampereella. 


  Eilen oli Mein vuoro päästä kokeilemaan omaa matkaansa, 480 metriä, kartanolle hvk:n ratamestaruuteen ja kartanon kannu -kilpailuun. Lämmittely ja odottelu sujui paljon mukavammin, kun 480 metrin koppien taa pääsi livahtamaan juuri yhtä starttia ennen omaa ja sitä ennen pystyi kävelemään mahdollisimman kaukana radasta. Mei oli vissiin saanut sopivasti lauantaina pahimmat innot purettua ja malttoi odottaa kopissa aivan rauhassa. Nyt olin pyytänyt erikseen, että muistavat pysäyttää vieheen greylähdössä takasuoralle, ei kaarteeseen. Mei nappasi ihan mukiinmenevän startin, Chalga otti tuttuun tapaansa paremman ja Raisukin taisi kuitenkin tulla kopista aavistuksen ennen Memmua. Etusuoran Mei tuli kuononmitan takana, mutta kaarteessa kilpakavereiden hieman kolaroidessa keskenään se luikahti ulkokautta molemmista ohi ja rupesi juoksemaan. 

Mei palautui startistaan yllättävän nopeasti. Keli olikin aika sopiva, kuiva mutta ei liian kuuma. Lähdön ajat kuulutettiin kävellessäni autolle juottamaan Memmua ennen jäähdyttelylenkkiä ja perhana vie, 30.09 sek. Oma enkka ja vain 9 sadasosaa yli kv-rajan. Kyllä se tänä kesänä sen käyttövalioajan tai useamman vielä juoksee, kunhan saadaan se kauan odotettu vauhti takaisin. 

Kaiken tarvittan rumban jälkeen ollaan loppusuoralla Greyhound Racing Liiton kisailun aloittamisen kanssa. Nyt tarvitsee enää päättää, mistä kisasta aloitetaan. Ilo tuleekin juoksemaan ainoastaan GRL:n puolella tällä kaudella ja Mein olisi tarkoitus saada sieltä pari starttia alle. Nopo aloittaa ratakisauransa sieltä, kunhan saadaan siltä juoksupöhöt pois. 
Suloinen Uni.

Vesisateen siivittämä 7 kilometrinen.


Viikolla saatiin vieraita, kun Lotta kera Disan, Riesan ja Karman tuli meille yökyläilemään. Käytiin Luukissa pienimutoisella whiplandian miitillä, kun paikalla olivat Ilo (w.wonderchild), Nopsa (w.in time), Riesa (w.wild child), Disa (finlandia aus dem gnomenhain), Mida (w.ice age) ja Riemu (w.wind whisper).

Ilo pitäisi ehkä käyttää Hyvinkäällä maastoilemassa, jos sen kanssa halajaa maastoäsämmiin. Mei juoksee seuraavan kerran lyhyen matkan sijoituksessa Hyvinkäällä 23.7. Väiski tulee samoihin skaboihin aloittamaan ratakisauransa, jännää :) Pamilla on viikonloppuna edessä matka Etelänaapuriin ja mahdollisuus pokata maastoserti vironmaalta.  

Ihanaa, kun omankin porukan kausi pääsi vihdoin ja viimein kunnolla alkamaan. :)

Luvan kanssa

 Odotuksia. Oletuksia. Olettamuksia. Toimintamalleja. Valmiit polut. Viitoitetut tiet ja reitit.  Talvella tapahtui monenlaista. L-pentueen ...