sunnuntai 28. elokuuta 2011

vielä on kesää jäljellä?



tai sitten ei. Siinäpä se kolme kuukautta hurahti ihan liian nopeasti :( Ensi viikolla koittaa syyskuu ja back in business, tultiin jo Joensuuhunkin tyttöjen kanssa. Mutta kivaakin on tiedossa: kolmen kuukauden tauon jälkeen päästään maastoilemaan Kajaaniin ja sitten Kuopioon. Tosin, kaikki se työ, mitä Unin kuntoon saamikseksi pitkin kesää tein, meni ihan hukkaan. Tyyppi aloitti juoksut perjantaina. 6kk väli on siis palannut. Just kerkesin sen noihin kahteen kisaan ilmota ja nyt ois ollu tilanne ihan ideaali sen käydä kipaisemassa vieheen perässä. Ei sitten. Onneks on tuo steriloitu tapaus, jota kyllä en alunperin edes ajatellut juoksuttaa, kuin vasta Hailuodossa. Mutta kerran tätä taukoa näin paljon tuli, niin juoskoot nyt sitten. :) Bea tykkää ainakin itse. 

 Ilo säikäytti viime viikolla toden teolla. Sille nousi yhtäkkiä 39,5 asteen kuume ja koko koira oli todella väsynyt ja rauhallinen. Ei siis yhtään Ilomainen. Syytä ei keksitty, maha oli myös ihan sekaisin, mutta ei keksitty, mistä johtuen. Konsultoin eläinlääkäriä illalla klo 21 aikoihin, kun kuume ei ottanut laskeakseen, vaikka tytölle maistui ruokakin ihan normaaliin tapaan. Eipä se eläinlääkäri osannut mitään sanoa, kaiken tarvittavan olin kuulema jo tehnyt. Nesteytystä pitää jatkaa ja jos aamulla on vielä noin korkea lämpö, niin sitte tarviis lähteä tutkimuksiin. Seuraavana aamuna Ilo oli vielä aika väsyksissä ja kuumettakin oli vielä 39,1 astetta. Jäin kotiin seurailemaan potilasta, joka olisi jälleen syönyt normaalisti, mutten antanut sille mitään raskasta. Aamupäivällä kuume alkoi kuitenkin hitaasti, mutta varmasti, hivuttautua alaspäin ja koirakin piristyi silmissä. Illasta 37,9 mittarissa ja Ilon normaalilämpö siis saavutettu. Huh hei. Masu oli ihan kuravellillä vielä päivällä, mutta jo lauantaina sekin ihan normaali. Unilla ja Bealla ei ollut minkäänlaisia oireita, joten olettavasti Ilo on syönyt ulkona jotakin epämääräistä. 
 
 Viikonloppu otettiin iisisti, vaikka Ilo jo kovasti frisbeen kanssa heilui sisällä, että sitä pitäisi lähteä hänelle ulos viskomaan. Osasi kuitenkin olla tosi hienosti ihan rauhassa, vaikka varmasti energiaa alkaisi jo olla. 
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Palataan Kajjaaanin jälkeen.


Nyt ruetaan ottamaan vastaan syksy ja valmistaudutaan ensi viikonlopun kisoihin Bean kanssa. En malta odottaa, ihanaa päästä taas pellon laidalle!!

torstai 11. elokuuta 2011

Heinäkuun heilumiset



Vaikka meillä ei ollutkaan yhtiäkään maastokisoja, kaikkea muuta sitten ehdittiinkin tehdä. Hurjaa, miten nopeasti kesä on mennyt :/ On jo elokuu ja viimeinen kuukausi minun "kesästä" pyörähtää käyntiin. Sittenpä palaillaankin Joensuuhun koulupöydän ääreen.

16.-17.7 Oltiin Oulun raviradalla näyttelemässä kaikkien tyttöjen kanssa. Lauantaina Ilo esiintyi ainoana pentuluokassa sen verran kivasti, että sai Alankomaiden Lydia Erhartilta KP:n ja oli ROP-pentu. Arvostelu oli hieno! Wau, meidän ratarassi!

Bea sai EH:n köyristellen selkäänsä sateessa, mutta Unipa yllätti! Se sai ERIn, oli ison avoimen luokan 4. kera SA:n!! wau, Unsku. Sunnuntaina Savolaisen Tuula ei nähnyt Unissa ja Beassa mitään hienoa, mutta antoi kuitenkin EH:t molemmille! :)
Kaikkien arvostelut löytyy kotisivuilta. Kiva näyttelyreissu oli pitkästä aikaa! Uni ja Ilo luultavasti pääsee kehään myös Jyväskylään marraskuussa! Ja tekisipä mieli lähteä messariinkin joulukuussa Unin kanssa. Beaa nyt on turha enää kauheasti kehissä pyörittää, jo kolmas EH putkeen ja kun se ei pahemmin hommasta edes nauti, niin.. :D Käydään sitten juoksuhommista eläkkeelle jääneenä ja pikkuisen pyöristyneenä hurmaamassa tuomarit!;) Iloakaan ei tosiaan ole suunnitteilla sen kummemmin esitellä kehissä, käydään nyt jokaisessa luokassa kerran ja jos se pysyy mitassa niin sitten käyttöluokassa myöhemmin.
Oltiin whippettyttöjen kanssa 23.7-> vahtimassa Hillakujalla Seppästen whippetlaumaa pitkän viikonlopun ajan, kun kotiväki hurvelsi koirattomalla lomalla Helsingissä. Ei se kyllä vaikeaa ole seitsemää whippetiä hoitaa, kaikki lojuivat rauhassa kukin omalla nukkumapaikallaan ja kaikki sujui ongelmitta(Vaikka talossa oli 3 aikuista ja 2 pentuikäistä narttua samaan aikaan kera kahden uroksen!:D). Lenkittäminen tosin remmissä oli isotöisempää, kun kerralla ei kaikkia viitsinyt viedä ulkoilemaan. (Ja Seppästen koirilla ei oo remmitapoja olemassakaan!;D)


kaunis, kaunis Uni!


Ihanat pojat, Minor ja Nemo.

Kotiväen kotiuduttua maanantaina käytettiin Riesaa ja Iloa myös vieheen perässä ja hienostihan ne tyttöset taas pinkoivat, samoin Nitro-veli! Tiistaina sitten matkattiin Kauppiin ja Bea, Nemo, Disa, Ilo ja Riesa pääsivät radalle leikkimään. Bea ja Nemo juoksivat harjoitusmielessä 280m ja hienostihan se meni!! Ilo katseli radalle kiinnostuneena ja moottoriviehe herätti pienen saalistajan. Eka veto meni oikein hienosti, neiti meni eikä meinannut! Toinen otettiinkin sitten jo avoimen kopin läpi. Sitten kai sitä pääsis jatkamaan noita rataharjoitteluja, mutta saattaa mennä ensi kevääseen seuraavat treenaukset oikealla radalla.


Sitten asiaan,eli Hyvinkään ratakisoihin! Kuvassa Bea kipittää valkoisella manttelilla hienosti 280m matkalla, josta tuli sijoitus 3./5 ja aika oli 20,09! :) Paletin Savannah piti vauhtia yllä, tuossa se vielä on muiden mukana, mutta sitten ottikin isomman vaihteen silmään ja tuli reilusti ekana maaliin, 1,35 sekuntia ennen Beaa.  Jee, etanakisalippu lunastettu ja aikakaan ei ollut mikään kauhean huono, koska rata näytti olevan hitaassa kunnossa, eikä siellä muutkaan mitään huippuaikoja juosseet.



350 metrillä, kuten myös 280m Bea lähti turhan hitaasti kopista, ja joutui ohittelemaan. Aika oli kolmen nopeamman perässä 26,06 ja mietin, että no jopas meni "hitaasti" kun Oulussa toisessa ryhmässä sentään juoksi alle 26 sekunnin. No, oli kuulema takakaarteessa jossakin kompuroinut omiaan ja se varmaan rokotti aikaa. Mutta on se vaan mainio tyyppi, ja miten nopea oppimaan!! Ja se sai pokaalinkin, haha! :D

Mutta tosi kivat oli ratakisat ja uudestaan vaan!! Tosin seuraavan kerran päästään varmaan vasta lokakuussa sitten sinne Team Racen yhteyteen etanakisoihin, kun syyskuussa Uni käy maastoissa ja ehkä Beakin ja on muitakin menoja viikonlopuille.
  

Häsä

 Koska voin, aion kirjoittaa tänne muistoksi fiiliksiä ja tunnelmia niistä ajatuksista, kun vieressä sohvalla nukkuu minun ensimmäinen kansa...