Vuosi sitten pidettiin kotona sairastupaa, mutta tänä vuonna oli Maanvaiva Oy varannut virkistysviikonlopun Hailuodon maastoista.
Mei ei lopulta kisannut, kun se ei ole ollut mielestäni täysin kunnossa ja Nipulla ei riittänyt ikä viralliseen starttiin, joten se testasi radan aamulla nollakoirana. Yleensä olen natsitarkka siitä, että kisaviikolla ei juosta irti, mutta Nippu on varsin raskas elukka, joten se oli juossut pari päivää maalla ennen Hailuotoon matkaamista. Alun radasta Nippu vetikin todella hienosti ja terävästi kääntyen, mutta puskan jälkeen radan loppupuoli meni vähän juoksennellen eivätkä Nipun kultakalan aivot enää kyenneet ajattelemaan viimeisiä mutkia skarppina. Kaikkinensa kuitenkin hieno veto ja ensi kaudella toivottavasti päästäisiin aloittamaan jostain hiekkamaastoista kisaura! 👏🏻
Matti Näsä eli Häsä kisasi jälleen suurimmassa kilpailuluokassa, narttuja starttasi 19. Pariarvonta jännitti, Hailuodon puskaosuudessa viehe hukkuu helposti jos pariksi sattuu reilusti ennakoiva veteraani. Meillä kävi superhyvä tuuri ja Häsän pariksi arpoutui suunnilleen samoja ikiä oleva Softrack Hypersweet. Kylläpä tyttöjen juoksu olikin upeaa katsottavaa, ne olivat supertarkkoja ja ketteriä, hiekka pöllysi mutkissa ja koirat vaihtelivat sujuvasti ajolinjoja saadakseen parhaan tähtäimen vieheeseen. Alkuerästä ei oikein nähnyt muuta kuin alun ja lopun, mutta pisteitä kuunnellessa huomasi että oli siellä juostu oikein hienosti. Muutkin olivat juosseet, Häsällä upeat 243p ja sijoitus silti vasta 7./19!
Häsä ja velipojat.
Finaalipariksi saatiin Häsästä yhden pisteen perässä ollut näyttelylinjainen narttu. Nyt radan lähtö oli niin, että koko radan näki lähtöpaikalta. Voi hurja mikä juoksu. Häsä meni kuin sähköankerias, tuollainen tekninen ja tosi mutkainen rata näytti todellakin olevan Häsän heiniä. Korvat vaan heilahtelivat mutkaan tullessa ja yksikään käännös ei mennyt pitkäksi. Ennen starttia sateelle (oli aivan karmea keli) selkänsä kääntänyt ja istumaan ruennut Häsä ei paljon hyytävää merivettä karttanut, kun viehe kävi aivan vesirajassa yhden mutkan. Pari juoksi aivan huippuhienosti Häsän kanssa yhteen, Häsä sai toki etua kun oli sopivan verran nopeampi. Tiesin, että juoksusta on tultava reippaasti pisteitä. Se oli sellainen Memmujuoksu nimittäin. Sellainen, että iho nousi kananlihalle.
En ehtinyt kuunnella pisteitä, mutta ne tulivat sopivasti onlinetulospalveluun litimärkänä jäähdyttelyn lopuksi mökkiin palatessa, ja kyllä: 264 pistettä pätkähti siitä juoksusta.
Kuva: Koska Pikka
Aloin päässäni laskeskella, että hetkinen ei muissa lähdöissä näyttänyt tulleen yhtä kovia pisteitä että tuolla tuloksellaan Häsä nousee reippaasti sieltä 7.sijalta. Sitten piti Lotan kanssa ottaa ihan kynä ja paperia. Ja todeta, että niin siinä taisi käydä. Häsä nousi voittoon, 2 pistettä jo alkuerien jälkeen toisena olleen ohi.
Palkintojenjaossa ei siis tällä kertaa tullut yllätystä, mutta voihan vitsit mikä huikea Häsä! Kauden ekassa kisassa hyvä tasainen pistesaalis ja sijoitus puolen välin paremmalle puoliskolle, ja kaksi muuta kisaa sitten voitettiin. Vaikka mitään ei odotettu tai toivottu muuta kuin sitä että päästäisiin yhdessä kisaamaan ja ehjänä kisoista pois. Nyt on kyllä melko mukava jäädä odottelemaan tulevia juoksuja ja pentuprojektia, kun Häsä järjesti mukavat näytöt tähän kauden loppuun vielä taidoistaan. Vaikka olisin minä käyttänyt sitä jalostukseen ilman näyttöjäkin, minä tiesin että mihin siitä on.
Välillä sitä aina havahtuu siihen, että pakko sitä vaan on tehdä jotain oikein näiden koiriensa kanssa kun koira toisensa jälkeen juoksee maastoissa näin hyvin.
Ilo täyttää ensi kuussa 9 vuotta ja Uni sitten helmikuussa jo 11! Kumpaakaan ei kyllä ikä hidasta vielä pätkääkään, ihana kun on saatu nauttia näin monista terveistä vuosista.
Rauhallista talvitaukoa kaikille kisakavereille ja lukijoille. Päivitellään tännekin toki Häsän pentueprojektin etenemistä. :)