perjantai 22. elokuuta 2014

Pennut syntyivät 10.8!


Pitkän ja tuskaisen odotteluviikon päätteeksi lauantai-iltapäivänä Ilon ruumiinlämpö kääntyi vihdoin laskuun. Pitkin iltaa lämpötila putosi 36,5 asteeseen, mutta ei kuitenkaan alkanut nousta samana yönä takaisin. Yö nukuttiin siis koiran unta. Aamulla ei vieläkään ollut tapahtunut mitään ja koska vuorokausia oli kasassa sunnuntai jo 65 tai 66 olin aivan valmis lähtemään eläinlääkäriin, kun synnytys ei kerran käynnisty. Lotan kanssa aamukahvia keitellessä oltiin juuri heittämässä hanskoja tiskiin, "ei se synnytä!" Kun Ilo alkoi sillä samalla hetkellä kaivella pesäänsä levottomana. Klo 8 sunnuntaiaamuna synnytys siis vihdoin alkoi. Supistelut olivat näkyviä ja yhdeksän maissa Ilo alkoi jo ponnistella. Mitään ei kuitenkaan heti syntynyt. 9:20 Ilo pinnisteli tosissaan ja näimme vilaukselta kaksi brindleä takajalkaa ja hännän. Pieni paniikki meinasi alkaa hiipiä takavasemmalta, kun Ilo ei tuntunut omin avuin saavan pentua ulos. Kumpikaan kätilö ei kuitenkaan uskaltanut näyttää epäilyksiään ja nappasin Ilon hihnaan ja kävelytin sitä ulkona polttojen vahvistamiseksi. Lotta soitti yhden tukipuhelun ja sitten tultiin sisälle kaikki kolme päättäväisinä siitä, että se pentu saadaan nyt sieltä maailmaan.

Pentua piti lopulta hieman avittaa vetämällä sitä ponnistusten kanssa rytmissä. Ja kun pentu vihdoin syntyi näki onnenkyynelten läpi heti paljaalla silmällä, että se on ISO! Helpotuksen huokaus. Laitettiin Taistoksi nimetty brindle urospentu 
vaa'alle ja kyllä: iso! 379 grammaa nimittäin. Aikamoinen homma ensisynnyttäjälle saada tuollainen järkäle maailmaan. 

Toisena syntyi vieläkin isompi brindle poika Hurri, ja kolmantena kaikista suurin Håkan, poika sekin! Ilo tiesi tietenkin heti ensihetkistä, mitä sen tulee tehdä vaikka oli juuri tehnyt aivan hirmuisen urakan puskemalla kolme noin isoa poikaa pentulaatikkoon. Se hoisi pentujaan tuoreen äidin
innolla ja rakkaudella.

Sitten odoteltiinkin jo tyttöjä ja Ilo teki työtä käskettyä: neljäs pentu oli emän värinen fawn tyttö Tove, joka sujahti isojen poikien jälkeen liukkaasti synnytyskanavasta. Viides pentu oli brindle narttu, joka nimettiin Linneaksi. Sitten kun ei hetkeen tapahtunut enää mitään, ajateltiin kaikkien vauvojen saapuneen maailmaan. Onnellinen pesue tuhisi emon nisillä ja vihdoin pystyi huokaisemaan helpotuksesta! Masun koon perusteella olisi voinut kuvitella, että pentuja on enemmänkin. Tosin, olivathan ne kaikki niin isoja että ei mikään ihme, kun maha oli niin kookas.

Ilo oli sunnuntaiaamun urakasta selvittyään viiden ihanan koiralapsen äiti, eikä ollut vielä edes päivä puolessa. 

Kätilö Lotta lähti jo jatkamaan matkaansa ja allekirjoittanut jäi tuijottamaan pieniä ihmeitä. Ilo supisteli harvakseltaan ja ajattelin, että sillä on vielä jotakin jälkipolttoja. Kahden aikaan pentulootan pohjalle lensi kuitenkin kaaressa lapsivettä ja hetki siitä syöksyi maailmaan brindle pentu, joka yritti ukemilla tulla suoraan sikiöpussista ulos. Olin aivan äimän käkenä ja ihmeissäni siitä, että yli kolme tuntia muita myöhässä syntynyt tyttö oli, ei vain elossa, vaan kaikista virkein! Avitettiin Ilon kanssa pentu hengittämään samaa ilmaa kanssamme ja pussista päästyään hyvin eläväinen tyttö raivasi tiensä kiireessä tissille yli isojen poikien selvästi tympääntyneenä siitä, että bileet oli aloitettu ilman häntä!

Nimesin tytön Nopsaksi, hän kun ei pitänyt mitään kiirettä maailmaan saapumisensa kanssa.. ;) 

Ilo on aivan mahtava äiti, pentujen painot ovat nousseet kohisten ja pitkä odotus palkittiin! 



Vielä yksilökuvat kaikista:
Nopsa

Linnea

Tove

Taisto

Håkan

Hurri

sunnuntai 3. elokuuta 2014

Viimeinen tiineysviikko starttaa!

Lihava Lilli, Bea ja Uni.

Uimassa omassa rannassa.

Mei testaa Ilon synnytyslaatikkoa.

Hurjaa, miten masu on laskenut, kun ylhäältä se ei enää juurikaan näy.

58 vuorokautta. 

Maalle pentuhuoneeksi tehtiin keittiö. 

Ilon kasvattaja tuo oikean pentulaatikon mukanaan kun tulee synnytysavuksi.

Lämpöjä on mitattu, vielä ei merkkejä laskemisesta.. 

Häsä

 Koska voin, aion kirjoittaa tänne muistoksi fiiliksiä ja tunnelmia niistä ajatuksista, kun vieressä sohvalla nukkuu minun ensimmäinen kansa...