keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Ilo sairastaa

Ilo joutui eilen eläinlääkäriin ja rauhoitettiin. Sille tuli viikonloppuna yläikeneen kulmurin päälle suht iso mätivä paise, joka ei ruennut itekseen parantumaan. Arvelin siihen osuneen Riesan hampaan, kun siskot antaumuksella koko viikonlopun leikkivät omia hammastelupelejään. Tiistaina katsoin taas suuta ja haju oli aivan karmiva, sekä ien punainen ja kipeän näköinen. Koira oli muuten ihan normaali oma itsensä, mutta päätin soittaa klinikalle ja saatiinkin täyden ja kiireisen päivän välissä eläinlääkäri katsastamaan suuhun. Ilo rauhoitettiin ja ientä puristeltiin ja kaiveltiin ja neiti jopa rauhoituksessa ollessaan nosti päätä, kun eläinlääkäri sormella kaivaisi paisetta. 

Kotiin tuli mukanani hyvin väsynyt ja minulle loukkaantunut pikkukoira, joka oli koko illan vähän tööt ja pihalla. Se sai eläinlääkäriltä kortisonia piikillä(monen monta piikkiä pieneen kankkuun pistettiin!) ja mukaan parin viikon antibioottikuurin. Jos kahden viikon kuluttua ien näyttäisi enää yhtään epäilyttävältä, pitäisi neiti kiikuttaa vielä näytille. Onneksi paise alkoi heti "tyhjenemään" ja seuraavana aamuna näytti jo paljon paremmalle!

Tyhmä antibioottikuuri kuitenkin pisti pieneltä mahan aivan sekaisin maitohappobakteereista huolimatta ja Ilo näyttää todella helposti hirmu laihalle, kun se kuivuu niin nopeasti. Nyt on sitten yritetty pitää nestetasapainoa yllä, syöty hyvin, otettu antibioottia 8h välein.. Tänään käytiin hiekkamonttuilemassa ja mikä lie pieni kivenmuru eksynyt Ilon silmään ja silmä hoitaa itseään vuotamalla vuolaasti vettä. Jarrunappulakin oli ottanut osumaa ja repsottaa hieman. Voiko enää pieni whippet rikkinäisempi olla? :D

Siltikin Ilo on yhtä iloinen, kun aina normaalistikin ja yhtä hymyä. Kaikesta huolimatta! 

kuvassa Ilo ja äitinsä viime lauantaina Whiplandiassa.

maanantai 26. syyskuuta 2011

koppitreenejä, pennuntuoksuja ja mätsäreitä

"TUM!" kuului, kun Ilo neiti laitettiin ekaa kertaa suljettuun koppiin ja se potkaisi taaksepäin pamauttamalla takaluukkua. Ulos tultiin kuitenkin oikeinpäin, oikeasta luukusta ja vauhdilla! 

Käytiin viikonloppuna Ilon kanssa Jyväskylässä kasvattajia, äippää ja siskoa, sekä muita ruoskahäntiä moikkaamassa parin yön verran. Oli Uni ja Beakin toki mukana, sekä saatiin yksi ällöttävä ja pahanhajuinen whippetpentu Tampereelta mukaan touhuihin, kun kutsuttiin Lotan kanssa ystäväni Mariakin Hillakujalle viikonloppuvieraaksi. 
 Lilli, Riesa ja Dippi

  
^maailman ällöttävin ilmestys: Jymy 8vkoa. 
Eipä suotta muistuta Beaa pienenä! Sain siis ystäväni ylipuhuttua ottamaan ainoan ja oikeanrotuisen koiran VUODEN palopuheen jälkeen. Kannatti! Jymy on Vi'waun Jaimei, eli se on Jojon poika eli Uni on sen täti!
   
Unia ja Beaa pentu lähinnä inhotti, ne mulkoili sitä sohvalta välillä hieman minuakin vilkuillen: "eihän toi vaan oo lähdössä meille?!" Onnekseen huomasivat, että Jymy lähti Marian mukana takaisin Tampereelle, eikä siis muuttanut meille :D Sori Uni ja Bea, luulen, että tuutte näkemään ko.kakaraa siltikin tosi usein!

Lauantaina pidettiin penskoille kopitustreenejä, meillä kun homma on vielä ihan alkutekijöissään, kun ei olla päästy heinäkuun jälkeen minnekään treenailee. Nitro, ihanaihana Nitro, haettiin mukaan ja eikun pennut koppiin ja menoks. Ilolle ekana ihan avoimesta kopista, se kun on vaan kerran aiemmin kokeillut koko kopitusta! No ei ongelmia, eikun etuveräjä kiinni. Pidin vielä itse Lillistä kiinni ja se olikin hyvä, koska vieheen lähtiessä liikkeelle neiti otti pari peruutusheittoa, ennenkuin pääsi veräjän auettua painelemaan pupun kiinni. Kyllä me jo takaveräjäkin suljettiin ja kolaus kuului, mutta sieltä se lähti ihan oikein ja hienosti juoksi! Tosi ylpeä oon likasta, se tuntuu heti tajuavan, mitä oikein millonki tehään. Nyt jätetään hautumaan ja luulen, että seuraavalla kerralla se jo muistaa homman jujun!:) Ilo tekee tosissaan töitä vieheen nähdessään ja se on hauska, kun se on niin totisena! 

Ja tottahan toki seisotettiin pentuja, mutta kun namin toivossa jokainen muukin koira halusi pöydälle, niin olihan niitäkin kuvattava. Ja Beasta tulikin yllättävän hyvä kuva, jossa korvat, kaula ja asento ovat kerrankin hyvin! 
  
 
 Lilli on ihan vanha tekijä ja osaa tuon poseraamisen todella hienosti. Sitä käytiin myös harjoittelemassa K-SVKK:n mätsärissä sunnuntaina ja vaikka ilma oli kylmä, Lilli esiintyi yllättävän hienosti ja sai erinomaista harjoistusta Jyväskylän Kv:ta varten. 

 Unikin kävi mätsärissä, mutta kylmä ilma ja juuri loppuneet juoksut taisivat tehdä Unin olosta epämukavan, eikä se esiintynyt yhtään totuttuun Unimaiseen tyyliinsä. Punaiset nauhat molemmat kyllä sai, mutta ei mitään sijoituksia. Kalliit oli pihvitikut ;D




maanantai 12. syyskuuta 2011

Kalakukkoja jahtaamassa

Käytiin Bean kanssa lauantaina Nilsiässä kisapelloilla. Oikomassa ja ennakoimassa!:D No, pahasti ei onneksi oikonut, mutta ennakoi aika paljon ja veti mutkia suoriksi tai pitkiksi. Kuten sanoin, avoin pelto ja Bea=kehno pistesaalis. Alkuerissä Bea juoksi Bean (Nebtunuksen Electric Elite) kanssa ja kaimat pistelivät haisemaan. Ei oikeesti, ihan kivalle se juoksu näytti, hieman sitä ennakointia jne. Bealla ainakin oli kivaa, en tiedä oliko parilla :D Bea alkaa olla vähän kehno parikin noissa peltokisoissa: se on aika nopea ja ketterä, ja sitten vielä ennakoi, joten hitaampi pari jää auttamatta aika huonoon asemaan juostessaan kauniisti oikein, mutta viehe ja Bea karkaavat liian kauas. Joten me taidetaan nyt suosiolla jättää nuo peltokisat muille ja käydään jossakin hiekkakuoppamaastoissa ensi kaudella. Eipähän aleta sabotoimaan muiden suorituksia. Kuitenkin, alkueriin starttasi 11 whippetnarttua, joista 6 otettiin finaaliin. Bea yllättäen kolmantena 237 pisteellä!

Finaaleissa Bea sai parikseen Hymyn neljänneltä sijalta ja tässäpä "tyylinäyte" siitä:

eli ihan pelleilyksi alkaa mennä tuo sen juokseminen, kun se tajuaa jo liikaa tuosta touhusta. Finaalipisteitä tuli 231, kuten arvelin, ja sijoitus putosi lopulta 4.nneksi. Onhan sekin kuitenkin ihan pirun hienosti, kun osanottajia oli 11! Vendi (m.baccarat) teki aivan huiman finaalijuoksun, nousi kuudennelta sijalta toiseksi ja sai neljännen SERTinsä! Tuulikellon Disco oli aivan suvereeni ykkönen pistein 522 ja Bean eteen kolmanneksi nousi TC No Can Do, kahdella pisteellä paremmin. 

Ilon isi Nuka oli myös juoksemassa veteraanien sarjassa ja havitteli sitä viimeistä maastosertiään, joka on monet kerrat ollut jo niin lähellä. Kuvasin Nukan alkueräjuoksun ja se on tässä:

Ja hyvinhän Nuka juoksi, nimittäin sijoitus oli vetskujen 1. ja SERTi!! Vihdoin, sieltä se tuli ja voittamalla se viimeinen sinivalkoinen ruusuke, joka oikeuttaa Nukan virallisen nimen eteen pienen lisän ;) FI Kva-m Beschützer Alonso.

Ilo oli isistään hirmuisen innoissan ja se juoksutti Nukaa pitkin viereistä peltoa.
Marja napsi muutamia kuvia:




Oli ihan huippukiva kisapäivä, ja kisamatkan lyhyys oli ihan luksusta= 35min kisapaikalle porukoilta! Ensi vuonna uudestaan, ehkäpä jo Ilon kanssa!;)

maanantai 5. syyskuuta 2011

vauhti korjaa virheet: Kajaanin maastot 4.9

kuva:Jaana Rautasalo

Täälläpä ollaan taas huuli pyöreänä tuon pikkutiikerin ansiosta! Bea käväisi siis eilen Kajaanin maastoissa juoksemasssa erittäin haastavalla radalla, joka koostui apilapellosta pitkän heinän kera, sekä aika tasaisesta sänkipellosta. Apilapelto-osuus oli vaativa tiukkoine mutkineen näin nopeille koirille, ja jos uralta eksyi, tai mutka meni pitkäksi, oli hukka melkein varma. Moni myös kaatui ja liukasteli pitkällä ja hieman aamukostealla heinällä. Sänkipelto-osuus taas antoi oikojille mahdollisuudet suorittaa radan loppuosa mutkia juoksematta ja vauhdilla!;)

Sanomattakin selvää, että jännitti laittaa koira juoksemaan! Bea näytti derbyissä, että se osaa juosta mutkat suoriksi ja ennakoida vieheen liikkeitä mm. niin, että muovipussihan ei metsään juokse, vaan taatusti palaa mutkan kautta keskemmälle peltoa. Alkuerissä Bea juoksi Hippiäisen Elohopean kanssa. Alkukiihdytys oli hirmuinen ja pelkäsin heti kättelyssä sen kaatuvan ekassa mutkassa vauhtiinsa. No, ei kaatunut vaan kääntyi sutjakasti. Pelto-osuudesta ei muuta nähnytkään, siellä ne jossain heinikon piilossa juoksivat. Taas näkyvälle osiolle ennen sänkipeltoa tuli ensimmäisenä Bea ja Halla hieman jäljessä. Olisiko Halla hukannu viehettä hetkeksi? Sänkipelto-osuus alkoi tienylityksen jälkeen suoralla, joka kulki aivan metsänrajassa. Tässä tiikeri näytti oppineensa jotakin(ei niin hyvää!) ja juoksi vieheen vieressä keskemmällä peltoa lällätellen, että "tulet sieltä kuitenkin tänne senkin muovipussi, sinä et jäniksen tapaan juokse metsään" Pari mutkaa meni jotenkuten, jopa hieman kylkimyyryllä pitkin peltoa ja loppujarrutus pitkäksi. Pupu tapettiin kuitenkin huolella. 

Alkuerien pisteitä odoteltiin jännityksellä, minä arvelin Bean suorittaneen jonkin 230 pisteen edestä, siis sen perusteella, mitä näin. No, paremmin oli vetänyt vissiin heinikko-osan ja alkuerien 9:stä koirasta(wh-yhdistelmä) Bea oli Vendin(macarenan baccarat) jälkeen toisena pisteillä 245, Vendin johtaessa viidellä pisteellä. Kaula kolmostilaan oli reilut kymmenen pistettä. Finaaliin pääsi yhdeksästä koirasta viisi, koska muut olivat kaatuneet, tai hukanneet 0 pisteen edestä.

Finaalissa juoksivat siis pikkutytöt yhdessä. Rata oli käännetty ja alussa oli siis SE sänkipelto. Neitoset näyttivät taas osaamisen merkkejä, ja ennakoivat vieheen menoa, Vendi hieman enemmän. Vendi otti siten kaulaa Beaan ja tiikeri joutui juoksemaan ihan tajuttomalla vauhdilla metsänrajasuoran apilapeltojen ekoihin mutkiin asti, että sai kaverin ja pupun kiinni. Pelotti, kyllä pelotti, että se vetää siellä siitä vauhdista niskoilleen. Sen, mitä nähtiin, oli kaksi koiraa paikallaan hetken heinikossa. Vendi selvästi kaatunut ja luulin Beankin vetäneen kuperkeikat samaiseen mutkaan. 
 
 Lopun Bea tuli yksin, Vendi ei kaatumiseltaan enää ollut ehtinyt mukaan ja hukkasi vieheen sekä kaverin. Vähän aikaa seisottiin paikallaan ja tuntui, että aika pysähtyi, mutta sieltä tuli Vendi kuitenkin omin jaloin iloisesti hypellen keskeltä peltoa. Siinä vaiheessa tajusin lähteä hakemaan oman, pupua raivoisasti tappavan tiikerini vieheeltä pois. Jep, siihen meni ne mahdollisuudet. Onhan ne neljäs ja viideskin tila tosi hyvin. Pisteet kuultiin vähän heikosti, mutta Bean pistesaldoksi ynnättiin 200 ja oletin senkin kaatuneen ja oikoneen siitä hyvästä reilusti.


Palkintojenjaossa oltiin vähän masentuneina, niin lähellä oli hyvä sijoitus, mutta nyt se taisi mennä ohi suun. Ei noilla pisteillä SERTiin yltäisi, ei millään. Vendi oli viides, kuten arveltiinkin, koska se sai loppuosalta 0. Neljäs sijoitus paljastettiin ja olin jo kävelemässä kilpakirjaa hakemaan. "Tiger's Chaos.." No, ei sitten vielä. Riitti ne pisteet kuitenkin kolmanneksi, ajattelin. "Kolmas Tiger's Chaos.." HÄH!? Ja leuka putosi. "..toisena Hippiäise.." MITÄ!!? Ja mitä jäi jäljelle: Meidän BEA! "1.Pikkunokan Bedazzled 485 pistettä ja serti." Kädet täristen hain palkintoja ja huuli pyöreänä aloin katsoa tarkemmin pisteitä kilpakirjasta. Mitä vielä, finaalista 240!! HUH HUH! Kolmas SERT! Ja noin pirun vaikealla radalla. Bea juoksi kaikista whippeteistä parhaiten, ylikorkeiden voittajalla oli 475 pistettä ja eipä se päivän paraskaan kauaksi päässyt: 490 pistettä juoksi farkkupoika Ralf. U S K O M A T O N T A !

Tuolta löytyy tuloksetkin jo http://koti.mbnet.fi/sirke/2011/kajaani.htm , Bea voitti reilusti: 24 pistettä eroa 2.sijaan. Päivän kolmanneksi parhaat pisteetkin se juoksi. (kahdella oli muunrotuisella oli 490p.)

Että semmoinen reissu! Vauhti korjaa virheet, niin se taitaa Bean kohdalla olla. Upea, upea pieni eläin, ei voi muuta sanoa. Tuo koira jaksaa yllättää, toden totta. Luulen,että tuossakin radassa Bean voiton mahdollisti heinikko-osio, jossa se ei voinut ennakoida, ettei hukannut pupua näkyvistään. Jos koko rata olisi ollut esteetöntä peltoa, ei neidillä olisi ollut asiaa noin hyville pisteille.

Mutta nyt on kyllä oltava niin onnellinen ja tyytyväinen ja vielä mitä muuta.. Tämä kausi on ollut ihan loistava! Meinasin vielä, etten edes laita Beaa juoksemaan ennen Hailuotoa, onneksi laitoin. Käydään ensi viikonloppuna pyörähtämässä Kuopion maastoissa, jospa pääsis edes finaaliin siellä :D Mahtaa olla ennakoija taas liikenteessä ;) 
 

Häsä

 Koska voin, aion kirjoittaa tänne muistoksi fiiliksiä ja tunnelmia niistä ajatuksista, kun vieressä sohvalla nukkuu minun ensimmäinen kansa...