torstai 14. huhtikuuta 2011

Kaikenlaista

Pepin poismeno tuntuu edelleen niin pahalle, ettei oikein ole huvittanut mikään erityinen muutamaan päivään. Osaapahan nyt arvostaa jokaista päivää omien rakkaiden ruoskahäntien kanssa ja nauttia jokaisesta niiden kanssa vietetystä hetkestä täysillä. Koskaan ei tiedä, mikä hetki on se viimeinen yhteinen. 

Me nähtiin pari viikkoa sitten Karoa, Kiriä ja Rarea meillä porukoilla. Keli oli ihan kaamea loskamoskavesikurap*ska... tiet oli ihan puurona loskasta, mutta hankikaan ei kantanut. Joten aika kehnoksi jäi meidän ulkoilut.. Kivaa kuitenkin oli, ja ovat kyllä Kiri ja Rare niin ihania poikia. 

Uni, Bea, (takana Ilo) ja Kiriiii

Jalkava Lilli
Pläski Unsku, joka on hyyyvin laiska ja hyyyvin valeraskas pöhö tällä hetkellä. 

Jännättiin, miten Kiri ja Bea, molemmat nyt leikattuina, toisiinsa suhtautuvat. Ylläri, kastroitunakin Kiri yhä rakastaa Beaa. Ei ihan niin palavasti, kuin vielä viime kesänä, mutta kuitenkin tunteet nousivat jälleen pintaan :D Eikä Bea vieläkään lähentelyihin oikein lämmennyt, oli kuitenkin selvästi innoissaan Kirin nähdessään, vaikka hienona neitinä yritti innostustaan peitelläkin ;)



Käytiin viime viikonloppuna visiitillä Jyväskylässä ja Ilo pääsi taas tapamaan äitiään&siskoaan. Äiti Dippi ei ollut tyttärensä näkemisestä kovin innoissaan, mutta Riesa sitten siitäkin edestä! Kyllä likat taas jaksoivatkin painia ja peuhata. Käytiin Tiituspohjan montuilla ja likat sai hiekasta oikeita whippethepuleita. Nitro-veikkaakin nähtiin.
sisarukset Riesa, Ilo ja Nitro PolleParkin maneesissa revittelemässä viehe- ja koppitreenien päätteeksi. 

Bea yllätti reissulla positiivisesti: Se leikki Nemon ja Minorin kanssa sisällä, pyöri selällään matolla Riesaa leikittäen ja meni jopa sen kainaloon sohvalle nukkumaan!! Todella epä-Beamaista. Uni ja Bea pääsi myös juoksemaan vieheen perässä K-SVKK:n treeneihin, ja kylläpä onkin kuoriutunut aikamoinen termiitti tuosta Beasta vieheen kanssa! Hurjan tappoloikan saattelemana se otti vimmatusti pupulta henkeä oikein äänitehosteiden kera! Koppiakin kokeiltiin, ja pikkuisen säikäytti veräjän kolahdus sen auetessa. Onneksi neiti on niin viehevarma, että kyllä siitä vielä ratakoira leivotaan ;) No heh.. Mutta uskon, että Bea oppii kopista lähtemisen ihan hyvin tässä kevään aikana. Jospa me käydään myös Iisalmessa ollessa SSVH:n koppitreeneissä Kuopiossa palloilemassa ja harjoittelemassa. Tavoitteena tälle kaudelle on siis hankkia Bealle ne ratakirjat ja saada se Team Racen etanalähtöön! Katsotaan, toteutuuko.

Uni on siis kauhean valeraskaana, ja Ilo kasvattaa omaa habaansa siitäkin edestä. Ihania ilmoja on ollut nyt ulkoilla ja kisakausi lähestyy hyvää vauhtia. Jottei ihan asettumaan paikoilleen pääsisi, lähdetään huomenna palauttamaan auto Iisalmeen, sieltä tullaan muutamaksi päiväksi Joensuuhun ja sitten mennään Namia ja Riemua & Lauraa ja Joonasta ihastuttamaan (vihastuttamaan) pääsiäisen ajaksi Espooseen. Huh, sitten onkin Vappu, ja sitten SuomiCupit ja aj ajajajajaa... Koko kevät aikataulutettu, jeah.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Häsä

 Koska voin, aion kirjoittaa tänne muistoksi fiiliksiä ja tunnelmia niistä ajatuksista, kun vieressä sohvalla nukkuu minun ensimmäinen kansa...