Jo-jo-joulukuu

Joulua odotellessa otetaan tietysti rutiiniksi tulleet joulukuvat aina yhtä innokkaista malleista. 

Söpöset tontut!

Whippetit joutuvat usein etsimään sohvaa, kun se niiin usein muuttaa paikkaansa. No nyt on viimeisetkin kalusteet kolmanteen kerrokseen kannettu ja tämä järjestys tullee olemaan lopullinen. Niin ehkä.

Uni Lillin pakkohoidossa. 

Bea on saanut nyt hierontojen myötä itselleen ihan toisenlaisen elämäniloisen asenteen ja pieni pessimisti näyttäytyy enää harvemmin! Neiti pinkoo pihalla enemmän, kuin kesällä konsanaan ja pursuaa silkkaa riemua elämästään. Onpa jännä. Myös umpihaalari on toki tehnyt talviulkoiluista mukavempia Bealle. 

Lilleri jatkaa reisilihastensa treenausta ja hangessa onkin hyvä painella Beaa karkuun. Jos myös Uni on irti on hyvä pöllyyttää lunta sen naamalle ja repiä takinkauluksesta välillä hankipesuja antaen.. Unia ei passaa rueta juoksuttamaan, kun se juoksee yli..

Pohdittiin tuossa Jonnan kanssa, että jos vuokraisi Musti&Mirri areenaa talven mittaan ihan omaksi iloksi ja vähän pakkasten aikana rallattelupaikaksi. Samalla Bea voisi kokeilla sille niin mieluisia agilityesteitä ja nuoremmat whippetit voisivat hieman tutustella niihin! (uskomatonta muuten, että Uni täyttää helmikuussa jo NELJÄ!)

Uni kävi tuossa viikko takaperin mätsärissä ja seuranaan olleet nuoremmat whippetnartut saivat ihaillen katsella Unin seesteistä ja itsevarmaa olemista ja esiintymistä. Uni siis jotenkin viisastui itseään nuoremmassa seurassa, esiintyi vallan mainiosti ja oli lopulta aikuisten (yht 17kpl) punaisten neljäs. Hienoa Unsku! Uni esiintyi tavoistaan poiketen todella rauhallisesti ja kauniisti ja omistaja oli hyvin ylpeä blondista! Taitojaan Uni pääsee virallisesti esittämään Kajaanin tamminäyttelyyn 12.1 pallohallin tutuksi tulleelle maapohjalle, jossa lämpötila on ehkä +8 astetta.. hrrr!