Kevättä ilmassa

Aloitetaanpa Memmun tyypillisillä lepopäivän iltahepuleilla. 

Käytiin vetämässä ekaa kertaa tälle talvelle viehettä, tulipa tarpeeseen. Oli Unilla, Ilolla ja Bealla sellaisia patoumia rättiä kohtaan, että sille piti kiljua (myös BEAN JA ILON!) kurkku suorana ja tapettiin rättikasa varman päälle niin, että osaa siitä vedettiin kopankin sisään. Juoksutin siis Unin ja Ilon kahdestaan, joten niillä oli kopat ja Bea juoksi Iitun kanssa. Mutta asiaan, Mei ekaa kertaa koko vieheen perässä. Hetkeäkään se ei epäröinyt, kuten 5 kuinen pentu saattaisi tehdä. Taustalla autoissa ulvoi kuusi whippetiä, mutta Mei ei antanut sen häiritä. Se juoksi oikein hienosti ja tappoi pupun, kuten olisi tehnyt tätä monta kertaa aiemminkin. Hurjaa, moni whippetinpentu katselee vielä hieman oudoksuen touhua, vaikka vietti juoksuttaisikin rätin perässä. Mei tuntui tietävän heti, mikä on homman idea. Olen hurjan ylpeä pienestä killeristä!:) 

Tai no pieni ja pieni.. Painaa varmaan jo reilut 20kg ja korkeutta on melkein 60cm. Kaverini greynarttu Laiccu jää ihan kohta pieneksi. 

kuva otettu n.viikko sitten

Kaunis eläin!

Laiccu ja Mei.

Greypose :P

Jäällä vetoja ottamassa. Ilo treenasi taas niin tosissaan, että piti ihan haukkua kun lähdin juoksemaan eri suuntaan. Sitten se tykitti minkä kintuistaan pääsi omistajansa luo ja oli niin ylpeä itsestään. 

iltapesuilla.

Bean kanssa käytiin Jyväskylän näyttelyissä hakemassa EH aivan surkealla esiintymisellä. Bea ei kiinnostanut sitten ei yhtään esiintyä sinä lauantaina ja se seisoi jäykkänä kippurassa. Omistaja pyyhki tuskanhiekeä otsaltaan ja toivoi, ettei osu koiransa kanssa kenenkään kameraan.

Norolla torstaina kokoonpanolla Jyväskylästä vierailulla olleet Disa ja Karma sekä Iisalmesta Laiccu ja Jymy.

ruokailukuvia. Ja koirille maistuu :)

Käytiin yks ilta hakemassa lenkin lomassa ärrältä paketti, joka sisälsi Memmulle kopan juoksuleikkeihin takkikelejä varten. Muuten Mei ei härki tai roiku, mutta se ei voi hillitä itseään, jos edellä menee takkiin puettu whippet. Joten, takkeja säästääksemme Mei ulkoilee koppa päässä pakkasilla.

"Aamuvirkkuja"

Mei nukkuu nykyään öisin helposti klo 23-09 viikonloppuisin. Eikä ole kiirettä pissalle heti, ehtii syödäkin ensin. Huikea tyyppi, se on jo sisäsiisti. 8,5h yksinolot menee ilman mitään ongelmia ja yötkin sujuu jo noin hyvin. Ainoastaan hepuloidessa illalla se saattaa pissata sisälle.  

Oravabongarit

"Mitä ne kattoo?"

kasa

Kurkimäessä näyttelypäivän jälkeen. Sisu, Mei, Hilla ja Ilo. Sisu ja Ilo on niin samiksia.

Ilo ja pikku-Ilo eli Sisu.

Iitu, Uni, Ilo, Bea, Mei, Hilla, Sisu, Rosie ja Vanni. 

Oli meilläkin yökylässä lauma vinttikoiria, kun Laiccu ja Jymy + Disa ja Karma omistajineen jäivät meille.

Jätettiin koko kööri muutamaksi tunniksi keskenään meidän koirahuoneeseen ja on ne vinttikoirat vaan niin ihanan helppoja. Siellä 7 narttua samassa tilassa ilman mitään ongelmia ja yksi eunukki. :)

Greyt.

Memmuli mätsärissä

Annetaanhan Mein ihan itse kertoa tarina mätsäripäivästä:

Aamulla mä heräsin normaalisti klo 06.45 ja ilmoitin portin takaa kohti palvelijoiden makkaria haluavani pissalle. Oli muuten eka yö kun jaksoin nukkua ilman että heräsin pissaamaan! Mamma sieltä sitten silmiään hieroen tuli ja tajusin, että sillä taitaa olla kotipäivä kun ei oo vielä piirtäny naamaansa tai kammannut karvojaan. No mä olin hirveen energinen tietty heti aamulla ja ulos kun päästiin niin tein tarpeeni kiltisti ja sit aloin repiä Ilon pannasta josko vähän juostaisiin! No eipä toi typerä palvelija antanutkaan, vaan vei meidät takas liian kuumaan sisälle ja mutta olikin aika jees, koska pöytä oli katettu. Ainiin siis se oli kuulema palvelijoiden aamupala, jonka jälkeen saatiin meidän ylhäistön aamuateria. Ai mut asiaan! 

Tuo naapurin Sisu palvelijansa Elinan kanssa hyppäsi mun limusiiniin mun palvelijan kanssa ja sit lähdettiin jonnekin. Whippetit jäi kotiin ja mä pääsin ihan ite. En meinannu malttaa paikallani, kun ne istui etupenkille ja mä olin niinkun koirien tilassa takana. Halusin tunkee sinne eteen niiden kanssa. Äiti heilutteli punaisen valon edessä mulle lumiharjaa niin näin parhaaksi asettua.

No sit pysähdyttiin ja olin ihan jee! Sit ulkona oli vaikka mitä hajuja ja ainakin monta koiraa! No mä heitin melkein voltteja hihnassa, koska mulla oli tosi kivaa ja mun lihaksia ei oltu harjoitettu vielä sinä aamuna, joten niissä oli vieterivirtaa. Tein kiltisti pissat hankeen ja sit lähettii sinne paikkaan, jossa oon käyny kahdesti Unin kanssa juoksemassa kivasti jee! Uni on siellä hypelly värikkäitä esteitä. Mä oon saanu toimii häiriökoirana ja oon ottanu tehtävän tosi tärkeänä vastaan. Se on varmana jotain tosi hienoo se häiriökoira. Niin ja oon mä saanu juosta siellä. Joo, mut siis nyt siellä oli niinkun varmaan triljoona eri koiraa ja mä olin että jee mullon ihan sikana leikkikamuja. Mut ei palvelija hoksannu päästää mua hihnasta kun olisin vaan ystävällisesti tervehtiny kaikki vastaantulijani. No sit me jotain siinä jonotettiin ja sitten pääsin vähän hihnassa riehuu Sisun kanssa. Nopeesti huomasin, ettei palvelija tuu päästää mua irti leikkii kenenkään kanssa ja ajattelin, että no samahan tässä on ottaa vähän rennompi asento ja rueta tutkailemaan tilannetta.

Sisu, mun mielestä se on kyllä ihanku Ilo. 

Jaa-a, aika tylsää sittenkin. 

Mikäs toi turri on, alkaiskohan se mun kamuks..

Plää. 

No sit palvelija tunki mun päähän ohuen hihnan ponipannan tilalle ja vei semmoseen aidattuun kenttään. Siellä oli joku toinenkin koira, joka oli aika yhtä energinen kuin mä kun mua oikein riivaa iltaisin. No, mut mä olin aika väsähtäny jo kaikesta härdellistä, joten en jaksanu hötkyillä. Seisottiin siinä paikallaan, mä tietenkin ekana koska oon aatelissukua. No palvelija kaivo taskustaan namin ja pyysi mua seisomaan kauniisti ja katsomaan sen silmiin. Jes, tän mä osaan. Tein kuten pyydettiin. Se taas asetteli mun takajalkoja "paremmin", mut oon jo tottunu siihen kun sitä tehää yhtä usein kun leikataan kynsiä.. No, kun oltiin aikamme tuijoteltu palvelijoita päästiin juoksee! Mut palvelija kielsi laukkaamasta ja hiljensi mua sillä ohuella hihnalla, onneksi tiesi että parempi tehdä se hellästi tai mä en ala. Ravailin siinä sitten sen mieliks ympyrää kun olin kerran saanu naminkin siitä seisomisesta. Sitten me pysähdyttiin ja taaas seisottiin. No se kolmas palvelija ilman koiraa siellä kentällä ojensi mun palvelijalle jonkin punaisen narunpätkän ja palvelija antoi mulle namin ja taputteli ja kehui hienoksi tytöksi. Jaa, mä en kyllä oikein tienny miks.

No sit tätä tuijottelua ja ravaamista tehtiin uudestaan, mut nyt siellä kentällä olin mun seurana niin monta etten osaa laskea palvelijaa koirineen. Se keskellä oleva palvelija vielä varmisti, että minkä ikäinen oon koska oon niin varhaiskypsä. Kaikki ne muut oli mua melkein puolet vanhempia. Mut sit se tapahtu, mä en enää jaksanu koska se homma oli sairaan tylsää. Kun vielä se keskipalvelija pisti koko porukan, joka oli muuten vähentyny, juoksemaan ympyrää rupesin mä puolestani vetämään palvelijaani siitä kaulassa olevasta hihnasta, että lähdettäis mekin jo sieltä aitojen sisältä pois kun muitakii lähti. Vaan ei, sitten palvelija taas kehui mua ja mentiin jonkun numeron viereen seisoo, jossa oli nameja ja semmosta! Sitten mä sain monta kehua.

Sit mentiin sille kehälle, missä Sisu juoksenteli ja mä otin taas rennosti. Tutustuin tuommoseen kivaan palvelijalapseen ja sen koiraan. Ne oli tosi rentoja tyyppejä ja se lapsi sanoi palvelijaäidilleen, että haluaa viedä mut kotiin. Mä makailin vaan selälläni ja nautoin hieronnasta. 

Sit tän jälkeen palvelija nauroi, että mä nukun koko illan. No siis mä nukuin normaalit päikkärit ja olin taas palvelijan edessä pirteenä. Palvelija huokaisi. Mut se oli silti niinkun sikatyytyväinen muhun ja sairaan ylpee. Oli kivaa.

Helmikuu ja leppoisat kelit

Ihanaa! Pakkaset lauhtui, jee!

Ilon iltahoidossa tällä kertaa Bea.

Ja toisena iltana Mei. Bealla on nälkä.

Maalla. Mei hoksasi muutaman vierailun jälkeen, että mikä on vinttikoirien paikka mummon luona kahvitellessa. 

Ilon kaljut kankut. Hän on omasta mielestään jo kisakunnossa.

Mustuainen on whippet Ruuti, joka rakastui tulisesti Mei-kakaraan.. :D Oikealla Ilon ihanaihanaihana veli Nitro.

Nitro on ihan yhtä leluhullu kuin siskonsa, tässä lähdössä pallon perään.

Kylässä Kurkimäessä.

Esipesu käynnissä.

Jäällä.

Juu, on se grey. Makaa hangessa.

Kaunis punainen.

Mei on nyt ruennut ottamaan ihan eri tavalla kontaktia meihin ihmisiin ja se on ruennut myös jakamaan rakkautta meille aiempaa enemmän. Arveltiin, että johtuu pienestä rauhoittumisesta, jota on tapahtunut. Sisällä ei enää tarvitse leikkiä ja riehua jatkuvasti, joten voi suukotella ihmisiä ja olla lähellä. Lenkillähän Mei haluaisi moikata edelleen jokaisen vastaantulevan ihmisen.. :D Remmilenkillä sille pystyy jo opettamaan kontaktia ja hyvin se alkaa hoksata.

Vastustamattoman suloinen naama!

Bea sisustuelementtinä.

Iso roikale, tulee vessaankin kaveriksi aamulla.

n.56cm ja 18,3kg!

Ilon tuleva pentue on nyt viittä vaille valmis suunnitelmana ja julkaistaan piakkoin. :)