I-pentue 4 vuotta!

Zeken (Old Road's Invincible) ja Ilon (Whiplandian Wonderchild) pentue täyttää tänään neljä vuotta! Onnea jokaiselle kuonolle. 💕

Hellettä!

Nippu 10 vkoa

Kaunis Mehukeisari, kohta 5 vuotta!

¨

Nopooo! Nopsan kanssa on kuntoutettu kesäkuussa revähtänyttä reittä ahkerasti uimalla, remmilenkkeilyllä ja nyt se on saanut jo kerran juosta yksin irti yhden kierroksen metsässä. Hyvältä vaikuttaa. :)

Unsku pääsee syyskuun alussa näyttelyyn. 

Ilo aloitti juoksut, joten TÄMÄKIN kisakausi meni katki kesken. 

Häsä teki myös ihmeellisen välikiiman äitinsä perässä. Juoksut kestivät tasan kaksi päivää. Ehkä me nyt vielä treenaillaan ja juostaa ryhmäkokeet, kun se ei oikeasti alkanutkaan. 

Savon kesälomareissulla moikattiin velipoika Lokia (W. Pac-Man). Loki oli mitattu virallisesti 53,4cm. Raamikas poju, ei jää kyllä radalla jalkoihin.

Häsä ja Loki

Loki

Loki ja Häsä

Nitro, Häsä ja Loki

Häsä näytti veljelle uimisen mallia. 

Nippu 11 vkoa

Nippu 12 vkoa. Kuva: Hanna Worne

Kuva: Hanna Worne

Kaunis Hästä. Kuva: Hanna Worne

Kuva: Hanna Worne

Näitä siskoja nähtiin Tampereen reissulla. 

Pilvi (PowerPuff Girl), Häsä (Pepper Potts) ja Supi (Princess Mononoke)

Kuva: Hanna Worne

Kuva: Hanna Worne

Kuva: Hanna Worne

Kuva: Hanna Worne

Kuva: Hanna Worne

Juoksuttaja-Häsä. Kuva: Hanna Worne

Häsä menossa soolokokeeseen. Soolo meni hyväksytysti Kartanolla aikaan 24,60/350m

Pami W-H:n mestaruuksissa. Koppiarvonta ei oikein suosinut Pamia, se joutui lähtemään sisältä ja ajautui aina sitten viimeistään 3-4 kaarteessa ulos. 

Håkan W-H:n mestaruuksissa. Alkuerä oli tiukkaa vääntöä, aika 22,98/350m. Toiseen aikajuoksuun Håkan ei helteen vuoksi osallistunut, ja siellä juossut koira paransi sen verran aikaa että se pudotti Håån b-finaaliin 8 sadasosalla. B-finaalissa Håkan jäi startissa pussiin, mutta nousi sieltä ihan upeasti toiseksi. 

Håkan kartanon kannussa ja HVK:n ratamestaruudessa voittoon ajalla 23,19/350m. Kuva: Ritva Heikkinen

Kuva: Ritva Heikkinen

Kuva: Ritva Heikkinen

Savon turneella pyörähdettiin myös Vaiviossa pohjois-karjalan puolella moikkaamassa Vuudia, Väiskiä ja Vinskiä. Kuvassa Vuudi ja Häsä. Kuva: Maria Käyhkö

Vuudi. Kuva: Maria Käyhkö

Häsä. Kuva: Maria Käyhkö

Väiski kävi Kalakukkomaastoissa voittamassa urosten sarjan päivän toisiksi parhailla pisteillä, Väiskille samalla pohjois-karjalan kennelpiirinmestaruus. Väpä se on melkoinen menijä tuolla maastoissa. 

Kartanon Kannu. Håkan sinisellä. 

W-H:n ratamestaruus. 

Pamin debyyttistartti GRL:n puolen kilpailuissa. Pami valkoisella. 

Sitten varsin epäonninen Kennel Jetlanen kilpailu. 

Kalin soolo ja eka ryhmäkoe. 

Häsän eka pariharjoitus Iivarin kanssa.

Kuullaanpas taas

Tämä blogi kyllä niin laahaa aikaansa jäljessä.. 

Mutta siis, mitäs kaikkea tässä välissä on tapahtunut. Ilo juoksi vetskumestaruudet Kankaanpäässä ja ihan kivalla juoksulla se oli 5./5. Kisassa juostiin pelkkä alkuerä teknisten ongelmien ja helteen vuoksi. 

I-pennut ovat ahkeroineet alkukautena. 

Väiski juoksi Suomi-Cup hopeaa Liedossa! 

Nopsa pääsi aloittamaan vihdoin kauttaan, se sai viimeisen ratasertin ja valmistui ratavalioksi. Sitten pamahti reisilihas ja loppukausi kuntoutellaankin sitä. Hitto mikä kovanonnen koira.. Ja minä niin odotin tätä kautta sen kanssa, harmittaa niin paljon ettei ole edes mitään sanoja. Eniten Nopsan itsensä puolesta, joka niin nauttii juoksemisesta olipa se vapaa-ajalla tai kisoissa ja nyt joudutaan olemaan ainakin kuukausi pelkästään remmissä kauneimman kesän aikana. 

Kuva: Kerttu Tuomi 

Nopsan valiojuoksu heti ekassa startissa melkoisen kovassa, ja isossa, seurassa. 

Kuva: Kerttu Tuomi 

Pami juoksi myös kauden ekoissa kisoissa lähtövoittoon ja toisissa itsensä ratavalioksi. Pami osallistuu ensimmäisiin arvokisoihinsa viikon päästä sunnuntaina Whippet-Harrastajien ratamestaruudessa, jonne on tulossa myös Håkan.

 Håkan aloitti kautensa kahdella vahvalla juoksulla Tampereella, molemmista lähtövoitot täysissä starteissa. 

Tähtisprintissä Håkan juoksi 1. ja 2. aikajuoksussa ihan jäätävät ajat ja tuli molemmissa ekana maaliin, mutta finaalissa oli hieman epäonnea ja H tuli kuudenneksi. Siis aivan mahtava suoritus pohjois-savon poijjaalta! 

Mein ja Väiskin kanssa suunnattiin juhannusviikolla Tanskaan Euroopanmestaruuskisoihin. Ja hitto, niinhän sieltä Mei haki itselleen kaksi titteliä lisää ja oli vielä oman päivänsä Best In Field. Sillälailla. Väiski juoksi hienosti sijalle 19./69 whippeturoksissa. Väiski on kyllä ihan mahtava reissukoira, vitsi miten rento matkustaja! Meillä oli Väiskin kotiväen Marian ja Nikon kanssa ihan mahtava reissu, kiitos vielä niin mahdottoman paljon seurasta!

Siinä tunnelmapala palkintojenjaosta. Olipahan unohtumaton ja ainutlaatuinen hetki. 

Alkuerä, jonka jälkeen Mei johti narttuja yhden pisteen erolla parina juosseeseen Darkieen:

Mei juoksi viime vuoden voittajan Darkien kanssa. 

Finaali, jossa eroa pariin tuli jo reilummin myös pisteissä:

Pellot olivat hyviä, hiekkapohjaisia ja pinnaltaan sopivan kimmoisia. Rissat olivat hirvittäviä, mutta onneksi ne oli merkitty selkeästi joten koirat osasivat väistää niitä. Mei ratkaisi tiukissa mutkissa väistöliikkeet niin, että se hyppäsi rissalippujen yli... Kaikenkaikkiaan nuo kisat olivat ikimuistoiset ja varsin onnistuneet arvokilpailut, samalla meidän ensimmäiset kilpailut ulkomailla. 

P-pentueen tytöt ovat treenailleet ahkerasti radalla. Koneaikojakin on saatu osalle: Kali on vetänyt 350 metriä aikaan 23,35 ja 280 metriä aikaan 18,76!!, Häsä on vetänyt 280 metriä aikaan 19,45s,

 Pilvi 280 metriä aikaan 19,11

 ja Supi jolle ei ole oikein aikaa meinattu saada on juossut jonnekin 20 sekunnin pintaan. 

Hienoja likkoja! Pojista Vuudi on harkkaillut ahkerasti Liperissä kopista suoraa ja Loki on käynyt tutustumassa Oulussa konevieheeseen parin etusuoran verran. Huipuista huipuinta, että Supin pentuna murtunut jalka ei vaivaa sitä eikä näytä estävän harrastamistakaan. 

Sitten kävi niin, että viikonlopun koeajon jälkeen meidän laumaan sujahti puhdas ratajuoksijagreyhound Nippu! Nippu on Mein pikkuserkku ja upean ulkomuotonsa lisäksi viimeisenpäälle ihana grey vaikuttaisi hänestä kasvavan. Vitsit odotellaan innolla tulevaisuutta kilpakentillä tämän nuorison, Häsän ja Nipun kanssa. 

Kuva: Kerttu Tuomi 

Kuva: Kerttu Tuomi 

Whippet-Harrastajien maastot 28.4

Näistä kisoista ei saatu juuri mitään kuva- tai videomuistoja, mutta kyllä päivä jäi silti muistoihin huikeana kokemuksena. Ilo palasi kisakentille muutaman vuoden tauon jälkeen ja samalla aloitti viimeisen kisakautensa. Ilo oli pysynyt terveenä ja kuntoa oli saatu tehtyä suunnitellusti, joten startattiin heti kauden ekoista arvokisoista. 

Ilo on osallistunut rotujärjestön maastokokeeseen kerran aiemmin, kolmevuotiaana vuonna 2013. Silloin irtosi voitto ylikorkeissa nartuissa ja Ilo kruunattiin Whippet-Harrastajien maastomestariksi. Nyt oli edessä ensimmäinen startti veteraanina. Alkueräpariksi Ilo sai Maunon (Softrack Fast'n'slow). Siinä se mammakoira oli lähtöviivalla kuin mitään taukoa ei olisi ollutkaan: keskittyneenä ja tietäen tarkasti, mitä on tultu tekemään. Ilon juoksu oli kaunis, se jaksoi hienosti kumpupeltoa alas ja ylös menevän radan ja juoksi kaikkensa antaen yllättävästi ihan hyvin mutkiin taittuen. Kruununa kunnon tappoloikka vieheelle ja hymyilevä koira. Minä itkin. Siinä se meni, minun täydellinen Iloni. Niin upeasti 7,5-vuotiaana. Pisteitä en odottanut kovinkaan kummoisia vaikka juoksu olikin siisti ja hyvä. 

Ilo kuitenkin johti alkuerien jälkeen, kaula ei ollut mikään varma eli finaalista tulisi jännittävä.

Finaalissa veteraanit laittoivat kaasun kaakkoon ja parina ollut Lily (Efflorescos Lilian) näytti vetävän vähän laajemmilla mutkilla mutta paremmalla vauhdilla ja kestävyydellä. Omaan silmään Lily juoksi selvästi paremmin, joten jännitys säilyi ihan palkintojenjakoon asti siitä, mikä oli kenenkin lopullinen sijoitus. 

Tiukaksi se sitten menikin. Ilo voitti yhdellä pisteellä. Mutta se riitti, kaiken päälle mammakoira vetäisi sertipisteet. Olipa huikea kisakauden, ja Ilon viimeisen kilpailukauden, aloitus. 

Mikään superstara Ilo ei ole maastoissa ikinä ollut, mutta juossut aina riittävän hyvin ja tasaisesti omassa sarjassaan. Toisinaan taso on riittänyt kärkisijoihin ja toisinaan muihin, mutta Ilo suorittaa aina luotettavasti omalla parhaallaan. Tasainen ja varma suorittaja ja sen lisäksi ihanteellisin kilpailutettava. Monta voittoa Ilo on ehtinyt ottaa urallaan, vaikkei starttejakaan ole kertynyt edes kisakirjan toiselle sivulle asti. 

Minusta on erityisen hienoa, että sama koira vetää ns. Tuplavoiton näissä rotujärjestön karkeloissa. Eli voittaa nuorena ja voittaa veteraanina. 

Ilolla on toukokuun lopussa edessä vielä toinen veteraanien arvokisa Kankaanpäässä hiekkamontulla. Hiekka ei ole oikein Ilon alusta, mutta eiköhän se sielläkin kaksi tasaista tulosta tee. Katsotaan mihin ne riittävät. 😊 

Ilon kanssa maalla aurinkoa ottamassa.

Kohta vuosikas Kali. 

Kohta vuosikas Häsä. 

Hannan ottamia kuvia Pilvin ja Supin tapaamisesta. 

Ja omia kännyräpsyjä maalta, kun oltiin pitkällä viikonlopulla nauttimassa mitä ihanimmasta kesäsäästä. 

Häsä on kaikkien suosikki ja lellipentu. Ukin sylissä kuvassa. 

Kohta vuosikas Supi. Kuva Hanna. 

Supin naama 😍 kuva Hanna

Kali ja Mida, Espoon tytöt. Kuva Mari. 

Väiski juoksi myös Whippet-Harrastajien maastoissa ja sijoittui uroksissa kuudennelle sijalle, eli meitä kutsuu Tanska ja EM - maastot juhannuksena. Minulta mukaan lähtee Memmu. Suomi Cupissa Väiski nousi hienolla finaalijuoksulla hopealle viidenneltä sijalta. Huippu Väpä. Väiskin kuvan ottanut Terhi Paavola. 

Häzä 💓