Kuvien puute

hidastaa blogipäivityksiä! Omistaja meni lainaamaan kameraansa whipusten "isovanhemmille" Thaimaan reissua varten ja digipokkari on vielä sillä tiellään, kun Punto ei ole ottanut joulun jälkeen suunnaksi Iisalmea ollenkaan. 

Kuninkaallisille koirille kuuluu erittäin hyvää. Ilo luulee, että treenikausi on jo hyvässä vauhdissa ja juoksee umpihankirallia harva se päivä kasvattaen reisiensä ympärysmittaa entisestään. Mitenhän pitkälle nahka venyy.. Uni the suuri saalistaja menee myös hyvää vauhtia kohti huippukuntoa, kun se haahuilee ja syöksyilee lumihangessa metsän keskellä pitkäkorvien hajujen perässä monia kilometrejä. No, Unin kunto on taas vain väliaikaista, kun johan se kohta taas aloittaa juoksunsa. Sterkkaussuunnitelma on venynyt ja venynyt, kun omistajan ammatinhankkimisyritykset ammattikorkeakoulussa estävät houdinin jatkuvan vahtimisen leikkauksen jälkeen ainakin viiden päivän ajan.. Mennee siis ensi kesälle.. 

Palataas tähän masentavan kylmään ja lumiseen maisemaan. Näiden kahden vauhtihirmun perässä laahustaa yksi raidallinen ja yksi punainen (haltin takki) hiki päässä lunta, kylmyyttä ja pimeyttä jokaisella askeleella kiroten. Bea on aivan nakki otsassa heti, kun se tajuaa, että lähdetään ulkoilemaan ja yrittääkin telepaattisesti viestittää palvelijalleen, että se jäisi kyllä nyt paljon mieluummin untuvapeiton alle jatkamaan päiväuniaan. Mielenkiinnolla odotan, mitä kikkoja keksin tälle keväälle Bean kisakuntoon saamiseksi, se kun näkyy laiskistuvan joka kevät aiemmasta. Ilon kanssa tuota ongelmaa ei ole: Jos sen vie juoksemaan ilman isosiskoja jonkun kaverin kanssa, se tuntuu unohtavan kokonaan, että whippet on SPRINTTERI, jonka kisasuoritus lasketaan kymmenissä sekunneissa, ei tunneissa. Kun muut huilivat, menee Ilo huutelemaan korvaan ja härnäämään taas jonkun kissa & hiiri -leikkiin. Kun neiti on vielä frisbee- & pallohullu, ei tarvitse olla ruudinkeksijä miettiessään sen treeniohjelmaa keväälle.

Uni senkin missi, saa mennä kauhistuttamaan ruotsalaistuomaria Tuusniemelle helmikuun lopulla ja Kangasniemen näyttelyä on myös tuumailtu ja katseltu sillä silmällä, että sinne pääsisi näytille myös edellisen lisäksi Ilo. Kisakalenteriakin on jo hieman tutkailtu, iiiiks kohta on taas uusi kausi!!!

Riemu ja Nami ovat palvelijoidensa kanssa käymässä Susirajalla ja voi hyvänen aika, kun neiti "rakastan kaikkia" jumaloi pikkusiskoaan. Niin muuten jumaloi allekirjoittanutkin, voih! Pieni koppakuoriainen sulattaa kenen tahansa sydämen, se on niiiiin ihana!! Kutistettu versio Ilosta ja niiiin tomera! :) Nami, Riemu, Uni, Ilo ja Bea saivat omistajien suut loksahtamaan auki tänään Jaamankankaalla, kun niin kauniisti keskenään juoksivat koko parituntisen ajan ilman mitään runttailuja tai pikkupärinöitä. Todella hyvin keskenään toimeentulevaa sakkia. En voi sanoa, että voi kun tuo porukka asuisi vielä Joensuussa, kun itsekin täältä olen poistumassa Kuopioon huhtikuussa, mutta siis kyllä olikin ollut niiin kamala ikävä! Onneksi on päästään vialla ja tykkää ajaa autoa niin voi taas ravata kevään mittaan Espoossa ihastuttamassa ja pikkuisen vihastuttamassa Riemua ja Namia palvelijoineen. 

Niin hullu koiranomistaja päättikin jatkaa tällä mielenlaadulla ja vaihtoi ratakaupunki Tampereen sittenkin Kuopioon ja tiedossa on siis jatkossakin ajamista ja ajamista.. ja ajamista.. :D Kuopiossa sentään on ratasuora ja Mikkeliin hurauttaa nopeasti harkkailemaan ihan oikealle radallekin. Vitostietä pääsee suoraan etelään ja Kuopiossa asuu myös kisakaverit Elina ja Rosie, joten ei tarvitse yksinkään ajella. Ja Kuopijosta on Jyväskyläänkin vain 140 kilometriä, eli ihan naurettavan lyhyt matka! Eli sirkus muuttaa huhtikuun alusta Savoon ja kalakukkokaupunkiin, en malta odottaa! Whipuset on onnellisia missä vain ja on ne jo Kuopiossa sen verta paljon ravanneet, että tuttu kaupunki. Onhan Bea siellä ekan puoli vuotta asunutkin ja tuntee hoodit! Nää on kyllä niin kotonaan kaikkialla, helppoja tyyppejä.

Ei muuta tällä kertaa, palaamme uusilla jutuilla, kunhan niitä on!;)