Me saatiin lauantaina ihana Puh-poika hoitoon! Puhi viettää meillä about viikon siskon kanssa oleskellen. Ensimmäinen ilta viriilillä nuorella pojalla sujui isosiskoon lantioliikettä harjoittaen ja ääntä lähti, kun vuoron perään joku tytöistä joutui näyttämään Puhille oikeita käytöstapoja.
Tokikin kakaroita seisoteltiin ja Puhin kanssa harjoittelu tekeekin hyvää, kun pikkumies on hirveän hienosti oppinut istumaan, tarjoamaan tassua ym. joten itse seisominen ei sen mielestä voi mitenkään olla palkitsemisen arvoista. Puhi on reilusti Iloa pienempi ja Uniakin kropaltaan paljon sirompi. Korkeus on Unin kanssa aika samaa luokkaa. Herra on suhteellisen äänekäs kaveri ja vartioi Sompatie 9 D 33:a ahkerasti ekojen päivien aikana muilta rapussaliikkujilta. Sunnuntaisen kaupassakäynnin ajan hän myös päätti kokeilla minuutin verran kestävää korvia särkevää ulvontaa, johon sai äänityksen perusteella myös Unin hetkellisesti mukaan. Tänään omistajan palatessa harjoittelusta oli rapussa aivan hiljaista, joten jospa naapurisopu vielä säilyy ja Puh tajuaa pitää kuononsa kiinni seuraavien päivien ajan! Huomenna voisi laittaa Audacityn taas salakuuntelemaan whippetien touhuja ja toivoa, että saisi katsoa kotiin tullessaan suhteellisen tasaista ja matalaa ääniraitaa.
Eilen käytiin koko lauman voimin ulkoilemassa Puijolla ja Ilo sai Rosien kanssa kunnon rallit aikaan isolla purukasalla Unin ja Bean, a.k.a runttailijakaksikon, valittaessa hihnassa. Puhin aika kuluin Elinan porukoiden leikatun kääpiöpinseriuroksen kosimiseen. Kyllä sekin hetkeksi innostui juoksemaan siskon perässä, mutta kiinnostus säilyi silti Roxissa.. :D Kiivettiin laskettelurinteen kautta Puijon tornille ja reidet huutaa vielä tänäänkin hoosiannaa..
sisaruksilla on samanlainen huumorintaju ja ne tulee hyvin toimeen. Leikkikaverista ei siis Puhilla ole pulaa. Poika on hienosti nukkunut yönsä heräilemättä sohvalla (natsiBea on vissiin liian pelottava vastus, että se edes kokeilisi sänkyyn tulemista!) ja tytöt on muutenkin ottaneet pojan hirmu hyvin vastaan.
Käytiin myös viime viikon lopulla Norolla Rosien kanssa, tässäpä Elinan kuvasaldoa.
Rosiella ja Ilolla menee jutut täydellisesti yksiin ja ne saa ihan kunnon treenit aina keskenään aikaan. Rosie juoksee niin kauniisti Ilon perässä ja innostaa neiti reisilihasta ottamaan kunnolla vauhtia alleen! Uni on vain parasta pitää silloin hihnassa, koska Ilo ei viitsi juosta, jos joku yrittää taklata koko ajan.
Lumet alkaa pikkuhiljaa sulaa ja päästään ulkoilemaan enemmän metsiin. Jäät on jo niin vedellä, ettei sinne uskalleta mennä. Kiitettävästi siellä tänä talvena pääsikin ulkoilemaan ja koirat alkaa olla hyvässä kunnossa viime vuoteen verrattuna.
Ainiin, tässä vielä Elinan ottama kuva maailman rakkaimmasta Beasta <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti