Hevonen. Eikun whippet.
Ilo ja Disa
Pakko myöntää, että sunnuntaina mittatikun pysähtyessä 50,1 cm kohdalle Ilon säkään osuessaan, tyhjeni tämän koiranomistajan pää ajatuksista sillä samalla sekunnilla. Paljon asioita päässään pohtiva allekirjoittanut oli jotenkin iskostanut päähänsä, että Ilo on alle 49cm korkea. Siinä epätavallisen vastahakoista koiraa asetellessa tuijotin vain epäuskoisesti mittalaitetta, joka kerta toisensa jälkeen pysähtyi samaan, aivan liian suureen, lukemaan.
Olin jo ehtinyt miettiä, miten ärsyttäisi jos Ilo olisi vain muutaman millin ylikorkea ja jäisi siten helposti jalkoihin radalla isojen tyttöjen ja poikien sarjassa. Nyt ajattelin, että niin, se onkin sitten Ilo, jonka joku voi ajatella jyräävän muut. Kaikista omituisinta on, että Ilo ei todellakaan vaikuta 50 senttiselle ja 14 kiloiselle. Se on jotenkin niin sopusuhtainen. Mutta nuohan ovatkin vain numeroita.
Kaiken tämän sekaan voisin lainata nyt maikkarilla pyörivää Putousta ja J-P:tä ja kysyä "Haittaakse?" No ei se oikeasti haittaa. Kun asiaa on tässä sulatellut pari päivää, on oma "hysterisointi" alkanut tuntua aivan naurettavalle ja hölmölle. Koira ei sentään mitenkään reilusta ylikorkeudestaan kärsi ja noin täydellisessä koirassa se on hyvin pieni vika. Ehkä asia tuntui siksi niin isolta (ehehhe), kun olin etukäteen ajatellut niin varmaksi sen, että Ilo ei olisi todellakaan noi iso. No spekuloinnit voi tulevaisuudessa jättää osaavimpien hommaksi ja katsella itse rauhassa, mitä tulee eteen.
Disa mamma jäi siis lastaan reilusti pienemmäksi! Iiiihana munamies Nitro oli erittäin hyvät 49,7cm ja systeri Riesa 49,4cm. Eli Ilo on siis oletettavasti pentueensa isoin, koska Puh tuskin menee yli 50cm ja Betsy on varmaan Riesaakin pienempi. Riemusta nyt puhumattakaan ;)
Perjantainahan yksi hullu ajeli siis ensin tuulessa ja tuiskussa Jyväskylään, jonne heitti kasvattajan riesoiksi yhden osaomistuskasvatin ja kaksi muuta puikkonokkaa, hyppäsi Whipshipiin istumaan yhteensä kuudeksi tunniksi ja toi Lotan ja Adan kanssa takaisin Hillakujalle tällaisen ällöttävän juoksijanalun. Pentukuumetta ei tuo pieni riiwiö saanut aikaiseksi, ihme kyllä!
Uni vietti lauantaina railakkaasti synttäreitä montturallien merkeissä ja päätti isoksi kasvettuaan vääntää Disan kanssa tassua. Saldona yksi musta silmä, Unille.
Näin hienosti kolme palveluswhippetiä oli käskyn alla rauhoittumassa, kun tuo pieni mustuainen aiheutti Ilossa hepuleita perjantai-iltana ja meinasi mennä meno vallattomaksi.
Ilona oli kyllä jälleen kerran varsin esimerkillinen kaveri. Itsekin ihan täysi kakara leikki pennun kanssa hurjan kauniisti ja oli oikein fiksu kaikinpuolin. Bea leikitti pentua myös ihanasti koko viikonlopun(taisi silti huokaista helpotuksesta, kun tuo ei lähtenytkään meidän mukana Joensuuhun) Unin lähinnä mulkoillessa sitä sohvalta.
Uni ja Ilo kävi rokotuksilla torstaina ja painoa oli melkein näyttelykuntoisella Unilla 13,7kg (kisapaino 12,6kg :DD) ja Ilolla 14,2kg :D Hevonen on kyllä ihan timmissä kunnossa.
Lauantaina mennään Tuusniemelle Unin kanssa, raporttia sitten sieltä. Ja maanantaina lähtee meidän muuttokuorma sitten Kuopiota kohti!:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti